Viihdyttävä ja koominen pakomatka täynnä vaarallisia tilanteita ja oivaltavia huoneita.
Pelin jokaiseen huoneeseen on kätketty mahdollisuus tapattaa karkulaiset ilahduttavan koomisella tavalla. Kertoo minusta varmaan kaiken mahdollisen kun minua ei ollenkaan haitannut epäonnistuminen huoneessa märän jäljen jäädessä lattiaan paistinlastalla irroitettavaksi.
Peli on itse asiassa yllättävän hyvännäköinen Vitalla. Kyllä tämä on heittämällä paremman näköinen kuin PS2-versiot aikoinaan. Kummasti tuntuu arvostelijoiden silmissä PS2-pelien ulkonäkö parantuvan sitä mukaa mitä pidempi aika niiden pelaamisesta on oikeasti kulunut. Autot ovat yksityiskohtaisia, tekstuurit hieman ehkä sumeita, mutta eivät ainakaan PS2-tyyliin väriseviä kammotuksia, joten graafinen ulkoasu onnistuu luomaan toimivan illuusion Formula pelistä. Ja ennenkaikkea, mobiilina versiona se hakkaa 3DS version mennen tullen.
Pelin todellinen taika alkaa vasta lopputekstien jälkeen.
Ja ei, tätä ei pidä missään nimessä ymmärtää siten, että pelin varsinainen kampanja olisi jotenkin huono. Yksinpeli kahlataan illassa tai parissa läpi (joka sinäällään on jo ilahduttava kokemus), jonka jälkeen voi kyllä vielä metsästää viimeisiä saavutuksia trofee kokoelmaan, mutta pelin ympärille rakennettu yhteisö on loppujen lopuksi se juttu minkä takia tätä peliä ei käytettynä voi mistään oikein löytää.
Jryi päätti arvosteluiden puolella pistää Vitan Assassin's Creedin alempaan keskikastiin, mutta minun on oltava valitettavasti eri mieltä. Tämä saattaa tosiaan johtua siitä etten ole kotikonsoleiden Assassiinejä pelannut ensimmäisen pelin ensimmäistä tehtävää pidemmälle siinä missä jryi on sarjan suurimpia faneja, joten minulla ei ole vertailukohtaa siitä että millainen pitäisi modernin, kotikonsoleilla kuorrutetun Assassiinin olevan.