Adjektiiveja Far Cry 2:sta: Nätti, addiktiivinen, laaja, ruskeanvihertävä, tunnelmallinen.
Kysymyksiä Far Cry 2:sta: Miksi peli on jokseenkin buginen? Miksi moninpelin hienoa potentiaalia ei ole hyödynnetty paremmin?
Yhteenvetona kyseessä on yksi vuoden mielenkiintoisimmista ja näyttävimmistä pelitapauksista, joka antaa käyttäjälleen paljon vapautta pelaamisen suhteen, mutta ei aivan yllä täyteen potentiaaliinsa.
En ole koskaan pelannut ensimmäistä että toista fallout peliä,mutta tämä kolmas avasi silmäni totaalisesti ja samalla fallout:en maailman minulle kuin tuosta vain rykäisemällä kolmannen osansa markkinoille.En ole koskaan oikein perustanut oblivionin maailmasta miekkoineen ja kilpineen,mutta fallout sieppasi minut mukaansa niin maailman lopun tunnelmallaan,että pelattavuuden mahtavuudella,mukaan luettuna omien valintojen seuraukset.
Nathan Haalean seikkailut alkoivat PS3:sen julkaisun yhteydessä ja olikin eittämättä silloisten PS3 pelien parhaimmistoa.Olihan se myös PS3:sen ensimmäisiä räiskintöjä ja hyvin ottikin paikkansa monen moisten sotapelien joukossa.Tarina nyt ei niinkään eroa kauheasti siitä tutusta ja turvallisesta"pelasta maailma pahoilta muukalaisilta"kaavasta,mutta ei ole ihan hanuristakaan.
Potentiaalia olisi loistavaksikin räiskintäpeliksi, mutta valitettavasti tekeminen toistaa itseään paljon. Myös välimatkat ovat liian pitkiä tehtävien välillä, ja kaikki vastaantulevat ovat vihollisia jotka haluavat nähdä päähenkilön ruumisarkussa. Hiomisella tästä olisi saatu timanttia, sillä tekninen toteutus on erinomainen, vuorokaudenvaihtelut hienoja ja muutenkin tunnelmaa piisaa. Koko todella laaja alue on pelattavissa ilman lataustaukoja, joka on kieltämättä hieno saavutus.
Riemastuttava avaruusmatka Lombaxin ja Robotin matkassa. Räjähdyksiä ja toimintaa riittää, eikä tätä pelatessa tylsä olo tule hetkeksikään. Ulkoasu on värikästä ja dialogi hauskaa. R&C: TOD kuuluu PS3:sen kärkieliittiin.