Wall-E

Pixarin hienosti toteutettu ja kauniin tarinan sisältävä animaatioelokuva Wall-E saa seurakseen yllätyksettömästi oman pelinsä myös Wiille. Tasoloikkaa ja kevyitä puzzle-tehtäviä sisältävä lisenssituotos on paikoin hauska ja vetoava – jopa aikuisen näkökulmasta. Lukuisat pikkuviat kertovat kuitenkin rahastuksen mausta. Tämä harmittaa erityisesti siksi, että hiomalla muutamia puutteita pelin vetovoimaisuus olisi kasvanut huomattavasti.

Likaisen ulkokuoren sisältä löytyy kaunis tarina

Ihmiskunta on elänyt 700 vuotta jättimäisessä avaruusaluksessa, sillä maapallo on roskattu asuinkelvottomaksi kaatopaikaksi. Maan päällä elävät vielä rauhallista ja kiireetöntä elämäänsä roskankerääjärobotti Wall-E ja tämän ainoa ystävä, torakka. Eräänä päivänä hylätyn planeetan päälle laskeutuu tuntematon avaruusalus. Aluksen sisältä singahtaa nätti mutta äkkipikainen robotti nimeltä EVA, jonka tehtävänä on etsiä elämää. Kaksikko tutustuu romanttisesti kirpeän ensivaikutelman jälkeen. Seikkailu alkaa kunnolla, kun EVA lähtee takaisin laiskistuneiden ja läskistyneiden ihmisten luokse.

Tarina etenee kohtuullisen uskollisesti Wall-E-elokuvan latuja, mutta uudenlaisiakin maisemia ja tehtäviä on tarjolla. Peli alkaa tutustumalla ympäristöön, jossa pelaaja ohjaa Wall-E:a kaatopaikkaa muistuttavassa hylätyssä kaupungissa keräten esineitä sekä luoden erilaisia roskakuutioita, joita tarvitaan useimpien tehtävien läpäisyyn. Parin tason jälkeen tulee vuoro kokeilla EVAn lentämis- ja ampumistaitoja, jolloin peliin saadaan huomattavasti enemmän vauhtia.

Ruosteisempaa tekniikkaa kuin esikuvassaan

Grafiikka ajaa pääosin asiansa, joskin ihmetellä täytyy sen epätasaista laatua. Wall-E itse liikkuu varsin sulavasti, mutta kenttien alussa ja robotin luodessa romukuutioita ruudun nykiminen hirvittää. Välivideoiden taso vaihtelee myös kummallisen paljon. Toisaalta nämä ovat juuri niitä lisenssipelien kiroja, joissa deadline on määrännyt kehittäjät päästämään käsistään keskeneräistä materiaalia.

Musiikki ja äänimaailma on monotonista, mitäänsanomatonta ja joskus jopa raivostuttavaa. Kyseenalainen ansio soundtrackin osalta menee toki myös alkuperäiselle elokuvalle, jonka äärimmäisen keskiverto, 50-luvun Hollywoodin musikaalikuona ei helli korvia muutenkaan. Volyymi tuli väännettyä usein pois päältä pelaamisen aikana. Vaikka elokuvassakaan ei paljoa puhuta, ovat sen äänitehosteet olennainen osa charmia. Tätä ei ole peliin kyetty tuomaan.

Sujuvaa liikkumista

Wall-E liikkuu vaivattomasti Nunchukin tatilla, eikä perusohjauksessa ole moittimisen aihetta. Kuution keräämiseen tarvitaan jostain syystä kattoon osoitettavan Wiimoten vispaamista. Vaikka tässäkään ei ongelmaa ole, voi loogisuutta aina ihmetellä. Onpa ainakin saatu liikkeentunnistusta mukaan! Hyppääminen tapahtuu A- tai C-nappia painamalla, ja jos nappeja pitää kauemmin pohjassa, voi Wall-E liikkua kuution muodossa. EVAn sinänsä toimivassa ohjauksessa on välittömästi ongelmia luvassa, ellei kapulaa osoiteta juuri oikeaan suuntaan. Takaa-ajoissa ja sinänsä viihdyttävissä tunneleissa kaahailuissa EVAn hallinta vaikeutuu heti, jos Wiimote osoittaa hiukankin sensor barista pois. Paremmin suunnitellussa pelissä ohjaus palautuisi ennalleen, kun kapula osoittaisi jälleen sensor barin tunnistuskenttään. Ongelmia on myös pelin kamerassa, mutta onneksi sen väärät suuntaukset raastavat hermoja todellisesti vain parissa kentässä. Lukuisat tallennuspaikat helpottavat pieleen menneiden yritysten uudelleenaloittamista.

Hintansa väärti?

Wall-E:n yhdeksän tasossa on perheen nuoremmille viihdyttävää pulmien ratkaisua useammaksi tunniksi, ja läpipeluun jälkeen kerättävää jää vielä runsaasti. Neljälle pelaajalle on luvassa minipelejä, jotka epäinspiroivien ideoidensa takia vaikuttavat vain pakolliselta – mutta kovin turhalta lisäsisällöltä.

Wiille löytää alennuslaareistakin huomattavasti parempia lastenpelejä. Jos Wall-E kuitenkin jälkikasvun tai pienempien sisarusten mielestä on pakkohankinta mainion elokuvan jälkeen, voi ostaja lohduttautua sillä tiedolla, että tällä kertaa ei vajota pohjamutiin asti. Vikojensakin jälkeen Wall-E Wiille koukuttaa muutamien hauskasti suunniteltujen kenttien ja järkevän tallennussysteeminsä ansiosta.