Kauhunväristyksiä-blogissa käsitellään populaarikulttuurin kauhuteemaista tarjontaa.
Kirjoitus sisältää kevyitä spoilereita American Horror Storyn 10. kaudesta sekä American Horror Stories -sarjasta.
Ongelmani luomusten suhteen alkoivat jo ennen niiden ilmestymistä Disney+-palveluun. Twitterissä molempien sarjojen mainostettiin saapuvan pian amerikkalaiseen Hulu-suoratoistopalveluun, mutta Euroopan julkaisusta ei herunut yhtikäs mitään informaatiota. Kuukausien odotuksen päätteeksi tekeleet saapuivat Suomeen katsottavaksi, mutta vasta sitten, kun ne oli kokonaisuudessaan esitetty USA:ssa. Yhden maan ajallinen yksinoikeus näinkin suositulle sarjalle on mielestäni ihan suoraan syvältä pyllystä. Pääsin siis istahtamaan sohvalle ja katselemaan suosikkisarjani uuden kauden – pian kuitenkin toivoin, etten olisi ikinä nähnytkään näitä kahta hirvitystä.
Verenhimoisten taiteilijoiden bakkanaalit
American Horror Storyn kymmenes kausi nimeltään Double Feature kertoo normaalista poiketen kaksi eri tarinaa. Alkupuolella nähdään verenhimoisista taiteilijoista kertova Red Tide. Kuuden jakson pituisen kyhäelmän pääosissa ruumiita raatelevat Finn Wittrock ja Lily Rabe sekä omat suosikkini Evan Peters, Sarah Paulson sekä Frances Conroy. Myöskin Yksin Kotona -elokuvasarjasta tuttu Macaulay Culkin nähdään pikkuisen rannikkokaupungin kaduilla päihteitä käyttävän laitapuolenkulkijan roolissa. Kaikki näyttelijät hoitavat hommansa varsin hyvin, mutteivät pysty pelastamaan kautta täydelliseltä flopilta.
Ensimmäisen jakson jälkeen olin vielä toiveikas kauden suhteen. Idea mainetta ja kunniaa jahtaavista vampyyreista tuntui ihan mielenkiintoiselta, mutta hyvin nopeasti koko sarja lässähti kasaan. Juoni paljastui uskomattoman tylsäksi: syömällä pillerin lahjakkaat henkilöt muuttuvat entistäkin lahjakkaammiksi ihmislihaa ja -verta himoitseviksi vampyyrien irvikuviksi, kun taas lahjattomat henkilöt surkastuvat kaljuiksi, aivottomiksi ihmisraunioiksi. Kaiken kukkuraksi muista kausista tuttu kauhun tunne puuttui myös kokonaan. Vietin suurimman osan ajasta puhelintani sieluttomasti räpläten ja Twitteriä selaillen, sillä arvasin jo melko varhain, miten juoni etenee.
Jälkimmäinen puolisko nimeltään Death Valley keskittyy vihamielisten avaruusolentojen edesottamuksiin. Mukana on monia tuttuja ja turvallisia kasvoja, kuten Sarah Paulson, Lily Rabe ja Leslie Grossman sekä aina yhtä ihana Cody Fern. Valitettavasti jälkimmäinen osuus on ensimmäistä puoliskoa vielä huonompi. Valju juoni tuntuu perinteiseltä Alien-hömpältä. Suurisilmäiset avaruusolennot ovat jo vuosikymmenten ajan kaapanneet Yhdysvaltojen asukkaita kehittääkseen täydellisen hybridirodun ja käyttävät ihmisiä synnytyskoneina. Neljä nuorta matkaa retkelle kuivaan Death Valleyhin. Pian nelikon jäsenet menettävät muistinsa ja huomaavat kaikki olevansa pieniin päin. Mutta kuka tai mikä onkaan syyllinen tähän neitseelliseen sikiämiseen? Tällä kertaa pompitaan nykyajan ja menneisyyden välillä: osittain mustavalkoisen teoksen pyörteissä tavataan muun muassa Marilyn Monroe, John F. Kennedy sekä Amelia Earhart. Itse en ole koskaan ollut mitenkään suuri avaruusolentojen fani, eikä American Horror Storyn kymmenes kausi tuo muutosta tähän asiaan.
American Horror Stories -spin-off jättää suuhun happaman maun
Emosarjansa kanssa inhottavan samankaltaisesti nimetty spin-off American Horror Stories koostuu seitsemästä jaksosta. Jokainen jakso kertoo oman lyhyen tarinansa ja valokeilaan pääsevät ainakin murhanhimoinen joulupukki, kansallispuiston villit asukit sekä American Horror Storyn ensimmäiseltä kaudelta tuttu mustaan lateksipukuun pukeutunut tappaja eli Rubber Man.
Melkein jokaisen tarinan pääosissa esiintyvät angstiset teinit. Tämä tuo periaatteessa mukavaa vaihtelua näyttelijöihin, ja spin-offin myötä AHS-perheeseen saadaankin monia uusia kasvoja. Sarjassa nähdään esimerkiksi Michael Jacksonin tytär Paris Jackson, Disneyn Hannah Montana -sarjassa lapsena vieraillut Sierra McCormick sekä huippumalli Cindy Crawfordin tytär Kaia Gerber. Eräässä jouluisessa jaksossa vilahtaa myös monessa mukana ollut, legendaarinen Danny Trejo. Tälläkään kertaa näyttelijöiden taidoissa ei ole sen kummempaa moittimista – käsikirjoitus vain on yksinkertaisesti niin ikävystyttävän mitäänsanomaton ja hölmö.
Yksikään kauhukertomuksista ei ole pelottava, vaikka verta ja suolia lenteleekin ympäriinsä. Alun pikkuruisen innostuksen jälkeen kiemurtelin tuskissani sohvalla, ja odotin kammottavan kidutuksen loppumista. Sarjan luojat Ryan Murphy sekä Brad Falchuk ovat onnistuneet tekemään monia laadukkaita kausia American Horror Storya, mutta tällä kertaa koko homma menee ihan täysin metsikköön. En oikeasti ymmärrä, mitä tapahtui. Miten näinkin taidokkaiden henkilöiden kynistä syntyy jotain näin huonoa. Ehkä heiltä yksinkertaisesti loppuivat ideat kesken.
American Horror Storyn kymmenes kausi tai American Horror Stories eivät siis onnistuneet sykäyttämään tämän AHS-fanin kivistä sydäntä. Ensiksi mainitusta on kuitenkin tulossa ainakin kaksi kautta lisää, joten ehkä tulevat kaudet korjaavat tehdyt vääryydet ja sarja palaa takaisin raiteilleen.
