Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Star Ocean: The Second Story oli alkuperäisen PlayStationin rakastettuja kulttiklassikkoja, joka harmillisesti ei koskaan saavuttanut Final Fantasyn kaltaista mainetta. Tästä huolimatta sen vankka fanikunta on pysynyt epätasaisen sci-fi/fantasiasaagan mukana vuosikymmenten ajan. Nyt sarjan paras osa on saanut rakkaudella kyhätyn remasteroinnin, jonka toivotaan herättävän uuden kipinän uuden sukupolven pelaajakunnassa.

Lopputulos ei ole ainoastaan nostalgiaherkkuja vanhoille parroille, se on taidokas osoitus siitä, miten klassikkoja tuodaan nykypäivän yleisölle.

Fantasiaa ja tähtimatkailua

Tarina kertoo kahden maailman yhteentörmäyksestä. Maapallolta kotoisin oleva Claude Kenny eksyy muinaisen teknologian siivillä kaukaiselle planeetalle, jossa teknologia on vuosisatoja meidän maailmaa jäljessä. Täällä elää nuori Rena Lanford, orvoksi jäänyt nainen, jonka mystiset taikavoimat ovat askarruttaneet häntä koko ikänsä.

Mystisen asteroidin iskeydyttyä Expel-planeetalle, sen asukkaat ovat kärsineet jatkuvista hirviöiden hyökkäyksistä ja selittämättömistä luonnonmullistuksista. Paikalliset uskovat Clauden olevan luvattu sankari, jonka on sanottu palauttavan rauhan heidän maailmaan. Ilman sen suurempia suunnitelmia tulevasta, Claude päättää lähteä selvittämään, mitä planeetalla oikein tapahtuu.

Saaga saa lukuisia käänteitä ja yllätyksiä, kun Claude kerää ympärilleen värikkään joukon ystäviä, joista jokaisella on syynsä tarpoa maita ja mantuja ulkopuolisen matkalaisen kanssa. Suuren seikkailun ohella setvitään ystävyys- ja rakkaussuhteita, kalastetaan, sekä autetaan paikallisia niin isojen kuin pienten ongelmien kanssa.

Ilahduttavasti Star Ocean: The Second Storyn tarina on yhtä pöhkö ja miellyttävä kuin 20 vuotta sitten. Se on täynnä juustoista melodraamaa ja ylilyöntejä, mutta sen viehättävyys sikiää juuri näistä aineksista. Ei voi kuin hymyillä tarinalle, jossa ensi hetkiltä mennään estämään häitä ja myöhemmin autetaan kaveria, jonka olkapäistä kasvaa kaksi kinastelevaa lohikäärmettä.

Vanhaa ja uutta

Pelimekaniikat muistuttavat, että Star Ocean: The Second Storylla on ikää jo toistakymmentä vuotta. Vaikka helpotuksia on tarjolla kauttaaltaan, niin monet asiat tuntuvat silti raskailta.

Hirviöt näkyvät maailmankartalla sinisinä palloina, joita koskettamalla siirrytään taistelukentälle mesoamaan. Taistelut ovat yhä mainioita sekoituksia taktikointia ja vapaata toimintaa, mutta meno yltyy välillä niin sekavaksi, että hahmoista on vaikea pitää kirjaa. Liian usein huomaa, että porukka on pistetty matalaksi, kun on keskittynyt oman hahmon siirtelyyn.

Samalla taisteluita on yksinkertaisesti liikaa. Tämä on reliikki ajalta, jolloin tämän tyylisissä roolipeleissä piti hampaat irvessä parantaa hahmojen tilastoja, jos aikoi selvitä tulevista koitoksista. Nyt moinen tuntuu vain ajanhukalta.

Tähänkin on onneksi ratkaisu, joka toimii pelin sisäisellä logiikalla. Taitoja yhdistämällä hirviöt jättävät seikkailijat rauhaan, jolloin kokemuspisteiden kerryttäminen jää omalle kontolle eri tavoin. Kuten vaikka kokkaamalla.

Alkuperäisestä pelistä tutut yksittäiset kohtaamiset eri kaupunkilaisten ja omien matkalaisten kesken ovat myös tehneet paluun. Nyt ne onneksi näkee suoraan valikosta ja niiden luo voi siirtyä automaattisesti. Hahmojen väliset interaktiot ovat tosin edelleen mysteeri, eikä valikoista löytyvä ihmissuhteita kartoittava tilastokeskus auta paljoakaan. Oli suorastaan täysi yllätys, että hahmo, jolle en ollut puhunut melkein ollenkaan tarinan aikana, oli päätä pahkaa rakastunut minuun vailla sen suurempaa selitystä.

Pelissä on myös ihan järjetön määrä tekemistä, jopa riesaksi asti. Hahmot voivat kalastamisen ohella piirrellä, maalata, soittaa instrumentteja, rakentaa savesta, kokata, harjoitella varastamista ja ties mitä muuta. Jokaiselle taidolle on omat pisteytyksensä, ja monet vaikuttavat toisiin taitoihin, mitä pidemmälle niitä kehittää. Pokerinaamainen samooja pärjää pikkuvarkaana paremmin, kuin esimerkiksi herkkänahkainen muusikko.

Jahka mekaniikkoihin pääsee sisälle, Star Ocean: The Second Story R paljastuu entistä syvemmäksi kokemukseksi, kuin olisi odottanut. Vaikka kaikkea onkin omaan makuun jopa ähkyksi asti, ei voi olla nauttimatta niistä pienistä iloista, jotka syntyvät erilaisia uria yhdistellessä.

Kaunis kuin sika pienenä

Se, millä alueella Star Ocean: The Second Story voi juhlia huoletta, on sen audiovisuaalinen toteutus. Tämän kauniimpaa remasterointia ei ole nähty aikoihin.

Jokainen tausta on luotu uudelleen kolmi- ja kaksiulotteisen kollaasin sekoitukseksi. Alkuperäisen pelin pastellivärimäinen toteutus herää henkiin ihan eri tavalla, kun se tuodaan näin käsinkosketeltavan lähelle.

Samoin pelin komea musiikki on kokenut uudistuksen. Korvia hivelevän kauniit melodiat tarjoavat juuri sopivan sekoituksen uutta ja vanhaa. Mikäli nostalgia vie voiton, alkuperäiset musiikit saa päälle nappia painamalla. Ne ovat yhä täyttä rautaa myös.

Ääninäyttely on näin ollen myös pistetty uusiksi, eikä vanhoja suorituksia tule ikävä. Uusi näyttelijäkaarti saavuttaa hienon tasapainon juustoisen ja aidosti nautittavan välillä. Varsinkin pahiksilla tuntuu olevan erityisen hauskaa.

Ainoastaan taisteluissa kuultavat huudot ja taikojen nimien toistamiset käyvät hermoille. Varsinkin silloin, kun kyseessä on pidempi kahakka.

Nostalgiaa uudelle sukupolvelle

Star Ocean: The Second Story R on erinomainen päivitys vanhasta klassikosta, joka osoittaa, miten klassikot voidaan tuoda nykypäivän yleisölle laadusta tinkimättä. Alkuperäisen PlayStationin kirjasto on yksi konsolihistorian parhaimmista, eikä sen tarjontaa ole vielä päästy tonkimaan läheskään tarpeeksi.

Muutamat hassusti ikääntyneet mekanismit eivät muuta tosiasiaa, että Star Ocean: The Second Story R on edelleen yksi parhaita roolipelejä, mitä maa päällään kantaa. Sen hurmaava seikkailu ja monipuolinen maailma toimii yhtä hyvin nykypäivänä, kuin 90-luvulla.

Mikäli tämä mestariteos jäi kokematta aikanaan, tai et ollut edes syntynyt sen julkaisun aikoihin, niin nyt on mitä mainioin hetki nähdä, mistä me vanhukset liikutumme, kun puhumme niistä hyvistä ajoista.

Kirjaudu kommentoidaksesi