Yllättävän useassa vuoden 2021 talouskatsauksessa on käsitelty viihde-elektroniikan hintoja. Yleensä kulmana on ollut komponenttipulan vaikutukset markkinoihin, mutta nyt myös puhe inflaatiosta, eli yleisestä hintojen noususta, on tullut mukaan keskusteluun.
Komponenttipula...
Komponenttipula on sulkenut autotehtaita ja laittanut pelaajat jonottamaan pleikkareita ja näytönohjaimia. Kokonaisuus on monimutkainen, sillä moni asia on vaikuttanut pulaan: koronan myötä ihmiset viihtyvät kotona pelien parissa, mutta myös Taiwanin vesipula on vaikuttanut tuotantoon.
Vaikka Sony ei olekaan lähtenyt nostamaan konsolien hintoja, näkyy pleikkaripula jälkimarkkinoilla: käytetyistä pleikkareista saa maksaa kovaa hintaa. Pula on johtanut myös systemaattiseen hamstraamiseen, jonka myötä hinnat nousevat entisestään.
Lääke pulaan on yksinkertainen: tuotantomääriä on nostettava vastaamaan kysyntää. Elektroniikan tuotantoketjut ovat hyvin pitkiä, joten nopeita ratkaisuja ei ole saatavilla. Ennen pitkää tuotanto tulee kuitenkin sopeutumaan, ja esimerkiksi Joe Biden on vaatinut komponenttitehtaiden perustamista Yhdysvaltoihin. Taustalla vaanii kuitenkin uusi mörkö: inflaatio.
...ja inflaatio
Nyt koronan hitaasti hellittäessä inflaation, eli hintojen nousun pelätään hyppäävän. Eräs keskuspankkien tärkeimmistä tehtävistä on inflaation kontrollointi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talouden ollessa kovassa vedossa tai jopa ylikuumenemisvaarassa jäähdytellään markkinoita nostamalla korkoa. Tällöin lainan saaminen on vaikeampaa ja investointivauhti hidastuu. Vastaavasti taantumassa korkotasoa lasketaan – tällä hetkellä korot ovat olleet nollassa tai jopa alle sen kohta vuosikymmenen.
Rokotustahti on edennyt länsimaissa niin ripeästi, että pian esimerkiksi ravintolat ja elokuvateatterit voidaan avata kaikkialla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelualalla työskentelevät saavat työnsä takaisin ja koronan ajan kulutustaan säästelleet alkavat päästellä menemään. Käytännössä tämä tulee johtamaan luultavasti niin kovaan kysynnän kasvuun, että myös hinnat lähtevät nousemaan.
Normaalissa tilanteessa hintojen kasvua hillittäisiin nostamalla korkoja, mutta korona ei ole todellakaan normaali taloudellinen tilanne. Tämä aiheuttaa päänsärkyä keskuspankeille. Pitäisikö niitä korkoja nostaa, vai onko kyseessä väliaikainen poikkeustilanne? Tällä hetkellä konsensus vaikuttaa olevan se, ettei korkoja lähdettäisi ainakaan heti nostamaan.
Ja entäpä ne pleikkarien puuttuvat komponentit? Euroopan keskuspankki ei voi muuttua komponenteiksi, joten korkotason nostaminen ei vaikuttaisi välttämättä mitenkään kuluttajaelektroniikan hintatasoon. Tämäkin puolustaa ajatusta siitä, ettei korkoja tarvitsisi nostaa.
Vaikuttaako monimutkaiselta? Sitä se on, sillä korkopolitiikan analysoinnin parissa työskentelee valtava määrä taloustieteilijöitä valtionhallinnossa, Euroopan keskuspankissa, Suomen pankissa sekä tavallisissa Nordean kaltaisissa liikepankeissa. Paremman yksinkertaistuksen aiheeseen tarjoaa, kuten aina, The Fast Show:
