Superstars V8 Racing

Haasta starat

Keväällä ilmestyneen ruotsalaisen Race Pron ajolinjat jättivät kehitystiimi Simbinin pojat kauaksi palkintopallilta. Graafinen ulkoasu oli täysin vailla pintavahaa, ja konepellin alta paljastui sisällöltään kevyttä kalustoa. Ajettavuus oli ehdottomasti Race Pron valtti tarjotessaan monipuolisia ajosäätöjä, joista ammattilaiskuskit saattoivat nauttia. Ennakko-odotusten huumassa olin itse vähällä tilata puolen tonnin kuskinvehkeet kyseistä julkaisua varten. Viime hetkillä tehty peruutus osoittautui lopulta oikeaksi vedoksi, kun uramoodin yksioikoisuudesta alettiin huhuilla mediassa. Pelkkänä yksittäisten kisojen sarjana ruotsalaistallin luomus ei viehättänyt edes maailman nopeinta kansaa. Näin Race Pro joutui rullaamaan varikolle vain myyntilistojen jäännöspisteet plakkarissaan. Huonompi tuuri naapurimaan pojille mutta aina parempi autobaanan uusille tulokkaille, kuten Superstars V8 Racingille.

Jos voidaan sanoa Race Pron tulleen pilttuun pimeydestä radalle, niin vähintäänkin sama pätee Superstars V8:n kohdalla. Kahdeksansylinteriset kaarat eivät juuri lehtien sivuilla komeilleet, sillä julkaisija KE-Media on enemmälti tunnettu Wii-peleistään. Onni onnettomuudessa, kun näin ollen Black Bean on saanut kiillottaa kromipintaa kaikessa rauhassa kilpakuntoon. Tai ainakin olisi saanut, jollei kesäkuun E3-messutapahtuma olisi kohottanut kaikkien autourheiluhullujen pulssia toiseen – ei vaan kolmanteen – potenssiin. Vihjaan jymyuutisella tietysti Forza Motorsport 3:n julkaisupäivän paljastusta. Varmaksihan en pysty sanomaan, mutta voin arvailla tällaisten uutisten pistäneen vauhtia Superstars V8 Racingin varikkoryhmään. Etumatkaa on kolmisen kuukautta. Kannattiko varaslähtö?

Kevyellä autolla

Nopealla vilkaisulla V8 Racing on kuin mikä tahansa aiempina vuosina nähdyistä rata-autoiluista. Erilaisia kisavariaatioita on kolme; yksittäisiä kisoja ajetaan nimen mukaisesti Quick Race -tilassa. Race Weekend laajentaa aavistuksen lisäämällä kisapäivän kylkeen asiaankuuluvat aika-ajot sekä vapaat harjoitukset. Pääsisältöä edustaa puolestaan Championship, joka niputtaa kymmenisen kisaviikonloppua mestaruusjahdin merkeissä. Täydellisiä ajolinjoja etsivät voivat pyrkiä rikkomaan kierrosennätyksiä Training-harjoittelutilassa. Kiinnostavimmat kilometrit kurvaillaan Superstars License -nimikkeen alla, jossa läpikäydään ajotaitoja koettelevia haasteita, kuten "Sijoitu palkintopallille kuluneilla renkailla" tai "Selvitä shikaanit alle minuutissa". Muutaman hetken suupalat pitävät kaasuttelun tuoreena vaihtuvine tavoitteineen, mutta mistään innovaatiosta ei voida puhua. Vai mitä sanovat Project Gotham Racing -sarjaa pelanneet? Loppupeleissä tavoitteena on aina ajaa mahdollisimman hyvää linjaa samoilla radoilla nappi laudassa. Ainoa uniikki ominaisuus SV8R:ssä on V8-kisaluokan lisenssi, joskin tämä valinta rajoittaa käytössä olevat autot kuuteen eri korimalliin. Ratojen määrä tasapainottaa; kymmenen kappaletta. Kukaan ei ole aiemmin lähtenyt kisaan noin kevyellä kuormalla.

Autoilusta kun on kyse, nousee ajotuntuma luonnollisesti polttopisteeseen. Käänsin säätöruuvin ensialkuun nollille nauttiakseni arcademaisesta hurjastelustea. Parin kisan jälkeen huomasin, että edes BMW M5:sta ei irronnut minkäänlaista raa'an voiman tai takavetoisen auton tuntua. Menopeli kulki kuin kiskoilla; eleettömästi ja tasaisesti. Käsitteenä arcaden pitäisi edustaa huvittelun ääripäätä, jossa mennään kaarteet hurjassa sivuluisussa kumi käryten. Siinä mielessä on sääli, että mäkiautovaiheen ratinpyörittäjät tulisivat tylsistymään superstaroihin ennen pääsuoraa. Pitää kuitenkin muistaa, että V8 Racing on suunniteltu lähinnä hardcore-faneille, ja simulaatiopalikoilla meno maistuu hitusen raikkaammalta. Valikoista saa päälle/pois renkaiden kulumisen, vauriot, ratarikkeet sekä ajoavut mukaan lukien luistonesto ja ABS-jarrut. Viriteltävää irtoaa myös HUD:stä ja biilin kisa-asetuksista. Avustuksien pois kytkeminen suo vaativammalle kuskille enemmän kontrollia autoon, jolloin kisailusta tulee elävämpää. Ainoa moite tulee manuaalivaihteiden toteutuksesta, sillä kytkintä tai vaihdekepiksi sopivaa oikeaa analogitattia ei pääse käyttelemään.

Kuski kiihtyy

Vääjäämättömän yksinpeliin tylsistymisen jälkeen xboxaaja halajaa moninpelin pariin, sillä porukalla ne Forzankin kuumimmat kisat ajettiin. Alku ei ainakaan suju toiveiden mukaan, kun jaetun ruudun kaksinpeli loistaa poissaolollaan. Ratkaisu on kummallinen, ottaen huomioon split-screen-moodien suosion. Tehoja kyllä löytyy useammalle kuskille, muistan elävästi kurvailleeni kisakaverin kanssa Silverstonen radalla jo PS1:n Formula 98:ssa. Nettipuolella vaihtoehdot ovat joko rankatussa tai ei-rankatussa yksittäiskisassa, mikä jää kokonaisuutena jo alle nykypäivän standardien. Onpahan sentään sama niukka – lue: olematon – linja kuin soolopuolella. Monipuoliset kisavaihtoehdot olisivat kyllä menneet hukkaan, sillä parhaaseen pelailuaikaan Live-vastustajia löytyi tasan nolla. Huuda ”Hep!”, jos yllätyit.

Kaiken tämän kirjallisen kyykytyksen jälkeen on mukava päästä loppusuoralle, harvoin pelkät moitesanat ovat mieluisaa luettavaa. Sikäli mikäli ketään kiinnostaa, pelin graafinen ulkoasu on vanhan Xboxin tasoa. Autot vielä menisivät, mutta rataympäristö ja taustamaisema kertovat karua kieltään. Taivaalle läiskäisty lentokone, joka ei liikkunut ollenkaan (huomasin, kun parkkasin sen alle), taisi vetää pohjat. Niin ja mistä lähtien ajoväylän ulkopuolella oleva nurmikko on pysäyttänyt vauhdin kuin seinään? Muistakin ärsyttävyyksistä voisi nillittää, mutta selvää kauraahan tämä on: Kehitystiimiä ei selvästikään kiinnostanut koko projekti, joten miksi pelaajia pitäisi kiinnostaa. Voin kuvitella, että Race Pron tyylistä pitäneet kuskit saavat jotain irti tästäkin messiasta (=Forza 3) odottaessa. Loppupeleissä Superstars V8 Racing on juuri sen kasin arvoinen – euroissa.