FIFA 10

Historian oppitunti

Electronic Arts etenee hitaasti. Vaikka se julkaiseekin vuosittain tukun urheilupelejä, tuotteiden sisältö muuttuu verkkaisemmin. NFL- ja Tiger Woods -sarjojen kohdalla tämä johtuu pelien kiistattomasta laadusta, NBA-, NHL- ja FIFA-pelien kohdalla puolestaan monesti kenties osaamattomuudesta. Ei Electronic Arts huonoja urheilupelejä tee. Välillä vain tuntuu, että se pitää kynsin ja hampain kiinni julkaisujensa huonoistakin puolista.

FIFA-pelit olivat 1990-luvun alkupuolella lajinsa kermaa. Sen jälkeen Konamilla keksittiin, että hekin voivat saada osansa myyntikakusta. Syntyi International Superstar Soccer ja, myöhemmin, Pro Evolution Soccer. Jälkimmäinen nousi uuden vuosituhannen alkupuolella maailmanmaineeseen. Kriitikot ja pelaajat ihastuivat Konamin tekeleeseen. FIFA kärsi pitkään alavireisyydestä. Electronic Arts teki laiskanläksynsä hitaasti, mutta teki ne kumminkin. Muutama vuosi sitten FIFA nimittäin viimeinkin päihitti Pro Evolution Soccerin. Nyt julkaistu FIFA 10 on lisäosoitus tästä kehityssuunnasta.

Kootut erot 1

Toisin kuin sudeksi osoittautunut FIFA 10:n Xbox 360 -versio, PlayStation 3 -painos on paljon viimeistellympi. Jo tästä lienee selvää kumpaan alustaan tekijät ovat keskittyneet. Bugeja löytyy kyllä, mutta ne eivät ole yhtä silmiinpistäviä. Tärkeät asiat, kuten tallentaminen, eivät Sonyn konsolilla oireile. Nykymaailmassa bugit saa tosin onneksi tai valitettavasti korjattua verkkopäivityksillä. Tämä antaa urheilupelien kehittäjille hengitystilaa. Pahimmassa tapauksessa tietenkin niin, että odotettu peli julkaistaan keskeneräisenä. FIFA 10:n tapauksessa kävi vähän näin, vaikka peli hiomisen takia hieman myöhästyikin. Tietokonepelaajille tuttu ongelma on pesiytynyt konsoleillekin.

FIFA 09 vei sarjaa huomattavasti realistisempaan suuntaan. Otteluista tuli hitaampia, taktisempia. Uusi peli korostaa verkkaisuutta. Läpiajoja ei oikeastaan synny, sillä puolustajat sijoittuvat ja liikkuvat hyvin. Kärkimiehet tekevät kyllä parempia pystyjuoksuja ja vapaapotkutkin pystyy antamaan nopeasti; näin syntyy ainakin puolittaisia läpiajoja. Tänä vuonna tietokone ei kuitenkaan huijaa niin paljon kuin aiemmin. Se ei esimerkiksi äidy viime painoksesta tuttuihin älyttömiin maalintekosuorituksiin tai yli-inhimillisen tarkkaan puolustamiseen. Tekoälyn käyttäytyminen niin omalla kun vastapuolella on ylipäätään realistisempaa, etenkin maalivahdit ovat petranneet. Mikä parasta, pelit päättyvät jalkapallo-, ei jääkiekkolukemin.

Paljon puhuttu, FIFA 10:een lisätty 360 asteen liikkuminen tuo pelaajien liikkeisiin luontevuutta. Jalkapallotaiturit eivät enää käänny kuin kiskoilla, kuten Pro Evolution Soccerissa. Uudistus tuntuu luontevuutensa takia yksinkertaiselta. On ilahduttavaa, että tällainen edistysaskel on viimeinkin pystytty ottamaan. Pelaaminen tuntuu entistä aidommalta, kun syötöt pystyy antamaan minne haluaa ja kääntyminen onnistuu vaivattomasti. Huonoista suorituksista pystyy syyttämään vain itseään.

Kolmas pelattavuudellinen lisä on tullut fyysisyyteen. Keskinäistä kahnausta on viimevuotista enemmän, pelaajat taistelevat useimmista palloista kylki kylkeä vasten. Tämä, yhdistettynä liukutaklausten huomattavaan vähenemiseen, korostaa romuluisten pelaajien käyttöä. Fyysiset pelaajat kuten Michael Ballack tai Hannu ”kolistelija” Tihinen ovatkin FIFA 10:n entistä tärkeämpiä. Liukutaklausten lähes täydellisen poissaolon lisäksi kokenut jalkapallonkatsoja huomaa, ettei filmaamistakaan juuri esiinny. Niinpä esimerkiksi Didier Drogban kieriskelyjä innolla odottanut pelaaja joutuu pettymään. Virtuaaliviheriöillä ollaan sentään vielä rehellisiä.

Kootut erot 2

Mitä kilpailijaan tulee, FIFA 10 on huomattavasti Pro Evolution Socceria tyylikkäämpi. Pelaajat liikkuvat pehmeämmin, täysi lisenssi takaa valtavan määrän pelaajia, stadioneita ja joukkueita, audiovisuaalinen toteutus on mainio ja pelattavaa riittää. Xbox 360 -versiossa pettänyt manageritilakin on PlayStation 3:lla pelattavassa kunnossa. Omaa joukkuetta voi hallinnoida kaikkiaan 15 kauden ajan. Syvyyttä ei ole lähimainkaan niin paljon kuin vaikkapa alan klassikossa, Football Managerissa, mutta jo pelaajasiirrot tuovat tavallisiin kausiin lisää syvyyttä. Manageritila esiteltiin jo viime vuonna, mutta siinä esimerkiksi juuri pelaajasiirrot tehtiin miten sattuu. Tänä vuonna pahimmat ongelmat on saatu korjattua.

Verkkopelaamisen Electronic Arts on aina osannut. Niin nytkin. Yhteydet eivät töki ja halutessaan voi pelata vaikka täysillä ihmiskentällisillä. On ratkiriemukasta, kun kenttäpelaajien joukossa ei ole yhtään ainoaa tietokonekamppailijaa. Varjopuolet ovat tällaisissa hegemoniaotteluissa toki selvät: kaikilla on hyökkääjän paperit ja aina löytyy joku taitamaton pilaamaan hyvän ottelun. Vähempipelaajiset kamppailut ovat siksi viihdyttävämpiä. Kiitos mairittelevien myyntilukujen, peliseuraa löytyy runsaasti. Online Pro Leaguessa pääsee lisäksi viheriölle parantelemaan tilastoja omalla, vastaavassa yksinpelitilassa luodulla, pelaajallaan. Ja on pelissä Electronic Artsin urheilupeleistä tuttuja saavutuksiakin; esimerkiksi tarpeeksi maaleja tehtailtuaan saa virtuaalipokaalin palkintokaappiin.

Motkottamistakin on. Pro Evolution Soccer tuo nimittäin paremmin esille pelaajien väliset selkeät taitoerot. FIFA 10:ssa jokainen Suomen maajoukkuemieskin on käsittämättömän pallovarma ja näppärä pelimies. Epäkohtaa helpottaa hieman mahdollisuus kääntää syöttö- tai laukaisuavut pois päältä, mutta tilanne on silti ongelmallinen. FIFA 10 luottaa vanhaan toteamukseen, että jalkapallo on joukkuepeli. Silti välillä kaipaisi maagisia yksilösuorituksia. Niitä kun tulee lukuisista kikkamahdollisuuksistakin huolimatta valitettavan vähän. Lisää hiomista löytyisi erikoistilanteista, sillä ne ovat liiaksi onnenkauppaa.

Lähellä viittä tähteä

FIFA 10 on selvä edistysaskel. Se ei ole napakymppi, kuten ennakkohehkutuksista ja nimen puolesta voitaisiin ymmärtää, mutta kyseessä on yhtä kaikki napakka jalkapallopeli. Se on markkinoiden selkeästi paras lajityypissään. Pienet ongelmat pystytään korjaamaan päivityksillä, mutta suurempien epäkohtien äärellä joudutaan palaamaan suunnittelupöydän ääreen. Jos pelattavuutta saadaan tasapainotettua, FIFA 11 tulee saamaan viisi tähteä. Jo tänä vuonna päästään hyvin lähelle.