Donkey Kong Country Returns

Yleensä tämän profiilin tuotoksia arvosteltaessa on tapana sukeltaa menneisiin ja muistella pelisarjan juuria sekä aiempia vaiheita. Toki minullakin on omat teinivuosien muistoni liittyen Super Nintendon Donkey Kong Countryyn, mutta jätettäköön ne omaan arvoonsa. En toki halua vähätellä historiaa, sillä siellä tapahtuneet asiat luonnollisesti vaikuttavat nykyisyyteen. Muistoihin ei kuitenkaan pidä takertua. Sitä paitsi Retro Studios on tehnyt sen verran hienoa työtä vanhan sarjan elvyttämisessä, että ansaitsee arvionsa ilman menneisyyden painolastia.

Apinasaarella tapahtuu

Donkey Kong Country Returnsin ensimmäinen kenttä alkaa pienimuotoisilla turpakäräjillä sankarimme vaatimattomassa puumajassa. Oudon Tiki Tak -heimon jäsenet ovat hypnotisoineet saaren eläinkannan ja sen myötä ryöstäneet kaikki banaanit. Moista julkeutta ei tietenkään voida sietää, joten Donkey Kongin ei auta kuin lähteä jäljittämään voroja. Mukaansa hän ottaa uskollisen aisaparinsa Diddy Kongin, joka tarjoaa apuaan joko istumalla selässä tai tottelemalla toisen pelaajan aivoituksia.

Perinteisen oloista tarinaa kuljetetaan kauniissa välianimaatioissa, joita nähdään lähinnä ennen jokaisen maailman loppupomoja. Juoni ei varsinaisesti ole Finlandia-palkintoon oikeuttavaa materiaalia, mutta kuka näitä tarinoiden vuoksi pelaa? En minä ainakaan.

Kampaa naamas, saat banaanin

Donkey Kong Country Returns on 2d-tasoloikkaa rehellisimmillään. Kentissä liikutaan sivuttaissuunnassa muun muassa juosten, raketilla lentäen, sarvikuonolla ratsastaen tai kaivosvaunussa istuen. Tasojen valinta hoidetaan maailmankartalla, josta löytyy myös vanhan tutun Cranky Kongin kauppa lisäelämien ja avainten ostamiseen. Avaimia tarvitaan jokaisessa maailmassa olevaa lukittua reittiä varten, joka yleensä tarjoaa hieman helpomman etenemisvaihtoehdon. Valuuttana toimii kentistä löydettävät kolikot. Muutenkin kentät ovat väärällään tutkittavaa ja kerättävää, kuten salaisia bonus-tasoja, kong-sanan muodostavia kirjaimia tai palapelin paloja. Onneksi banaanivarkaatkin ovat kiireessä pudottaneet puolet saalistaan ympäri saarta, sillä jokaista sataa kerättyä banaania kohden saa lisäelämän. Muilla kerättävillä kohteilla voi aukaista konseptitaidetta ja musiikkia.

Kenttäsuunnittelu on kautta linjan tasokasta, enkä törmännyt yhteenkään varsinaisesti surkeaan tasoon. Sen sijaan muutamakin kohta sai verisuonen pullistumaan, sillä Donkey Kong Country Returns ei ole varsinaisesti helppo tapaus. Retro on ottanut rohkean askeleen ja suunnitellut haastavuuden vanhan kansan mukaan. Nintendon tyyliin vaikeustaso on sama kaikille, mikä suorastaan pakottaa oppimaan pelimekaniikan vivahteet. Vaikka kuoleman kosketus on alati läsnä, peli ei ole missään vaiheessa mahdoton. Voi sitä riemua, kun lukuisten yritysten jälkeen saa haastavan kentän päätökseen!

Tervetuloa viidakkoon

Gorillan käskyttämiseen annetaan kaksi vaihtoehtoa: nunchuck ja wiimote -yhdistelmä tai pelkkä wiimote poikittain. Hyppy ja tarttuminen on sijoitettu nappeihin, kierimisen, rummuttamisen ja puhaltamisen tapahtuessa motea ravistelemalla. Liikkuminen tapahtuu joko nuntsan tatilla tai kapulan ristiohjaimella. Koin pelkän wiimoten käytön luontevammaksi, sillä ristiohjaimella liikkuminen tuntui tarkemmalta ja vähensi satunnaisia ravistelun aiheuttamia virheliikkeitä kohti rotkoja. Vaikka ohjattavuudessa on havaittavissa pientä laiskuutta, se toimii mainiosti ja yleensä syyt harha-askeliin löytyy ohjaimen pitelijästä.

Yksinpelin ohella tarjolla on kimppakivaa kahdelle, jossa toinen osapuoli astuu Diddy Kongin saappaisiin. Siitä huolimatta, että kaverista saattaa tiukoissa tilanteissa olla suurtakin hyötyä, kahden karvanaaman hosuminen voi aiheuttaa omat ongelmansa. Varsinkin jos pelaajien taidoissa on eroja, voi toisen huolimattomat tempaukset koitua molempien kohtaloksi. Kokeneemman pelaajan onkin syytä ottaa Donkey Kongin ohjat, sillä gorilla voi kantaa pienempäänsä vaikeimpien kohtien läpi. Kaiken kaikkiaan kaksinpeli on erittäin viihdyttävää ja antoisaa koheltamista.

Maa on niin kaunis…

Donkey Kong Country Returnsin ulkoinen anti on kohdillaan. Retro osoitti jo Metroid Prime -sarjallaan tuntevansa Nintendon laitteiden potentiaalin ja sama meininki jatkuu. Vaikka Donkey Kongin paluu ei ole visuaalisesti niin mullistava kuin firman näkemykset Metroidista, on kyseessä varsin kaunis peli. Taustat ovat värikkäitä ja yksityiskohtaisia, vastaantulevat eläimet ja otukset puolestaan persoonallisia. Animaatio on näyttävää ja saa maailman tuntumaan eloisalta. Vaikka seikkailu sijoittuukin trooppiselle saarelle, on ympäristöihin tuotu sopivaa vaihtelua: matka taittuu läpi tiheän viidakon, myrskyävien rantojen kuin vaarallisten kaivoksienkin.

Musiikkipuoli svengaa letkeästi ja vanhat sävellykset on laitettu uuteen uskoon. Jatsahtavat musiikit pitävät tunnelman rentona, mutta vauhdikkaana. Varsinkin toisen maailman pomotaiston taustalla kuuluva latinovaikutteinen biisi jäi soimaan päähän, vaikka muuten en erityisesti lattarimenosta välitäkään. Ääniefektit sopivat tilanteisiin ja auttavat omalta osaltaan maailman elävöittämisessä.

Ehtaa tavaraa

Donkey Kong Country Returns on erinomainen peli, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Retro on ottanut aiheensa vakavasti ja työstänyt sitä silti sopivalla leikkimielisyydellä, mutta ennen kaikkea suurella rakkaudella. Nintendolla oli aikoinaan loistava vainu Raren suhteen ja historia näyttää onneksi toistavan itseään. Donkey Kongin uusin seikkailu jätti sen verran hyvän maun suuhun, että en malta odottaa minkä sarjan kimppuun Retron porukka päästetään seuraavaksi. Jos kaipaat laadukasta ja ennen kaikkea hauskaa 2d-tasoloikkaa, voit huoletta sammuttaa tietokoneesi ja painella lähimpään pelikauppaan. Oikeastaan sinun olisi pitänyt jo tehdä niin.