Nintendo edestä, Nintendo takaa, Nintendo makaa

Nintendon asema pelimarkkinoilla on kokenut uusimman konsolisukupolven kuluessa melkoisia mullistuksia. Wiin ja DS:n menestys teki yhtiöstä jälleen videopelibisneksen markkinajohtajan vuosikymmenen tauon jälkeen. Viimeisten parin vuoden aikana yhtiö on kuitenkin kokenut takaiskuja, sillä Wiin myynnit ovat vähentyneet dramaattisesti eikä uusi käsikonsoli 3DS:kään ollut välitön menestys. Toisaalta 3DS:n menekki on haparoivan alun jälkeen kasvanut ja parin kuukauden päässä häämöttää uuden kotikonsolin Wii U:n julkaisu. Pelialaan perehtyneet henkilöt pohtivat KonsoliFIN:in haastattelussa Nintendon tekemiä virheitä, yhtiön laitteiden tämänhetkistä tilannetta ja konsolijätin tulevaisuudennäkymiä pelibisneksessä.

Nintendon noususta takaisin huipulle on kiittäminen kahden vuoden sisällä toisistaan julkaistuja Wiitä ja DS:ää, jotka ovat rikkoneet erinäisiä myyntiennätyksiä. Konsolikaksikon menestyksen ansiosta tilanne pelimarkkinoilla muuttui suuresti alle kolmessa vuodessa, kun Sony menetti markkinajohtajan asemansa Nintendolle. Yhtiön osakkeiden arvo nelinkertaistui parissa vuodessa, ja syksyllä 2007 Nintendosta tuli Japanin toiseksi arvokkain yritys.

Wiin valttikortti oli täysin uudenlainen liikkeentunnistusohjaus ja siihen hyvin soveltuvat casual-pelit, minkä ansiosta Nintendo onnistui laajentamaan pelaajakuntaa henkilöihin, jotka eivät olleet aiemmin harrastaneet videopelaamista. Pelimekaniikaltaan yksinkertaiset casual-pelit mahdollistivat lyhyet pelisessiot ja tulivat suosituiksi esimerkiksi yhteisten illanviettojen viihdykkeenä. Niiden oli myös määrä toimia uusille pelaajille eräänlaisena ponnahduslautana muiden, vaativampien pelien pariin.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan Nintendon suunnitelmien mukaan. Etenkin alkuvaiheessa Wiille julkaistiin vain vähän laadukkaita nimikkeitä ja enemmän keskinkertaisia pelejä sekä silkkaa shovelwarea, kun pelifirmat

kehittivät alustalle heikkotasoisia casual-pelejä tai käänsivät sille esimerkiksi PS2-nimikkeitä nopeaan tahtiin.
– Nintendo haastoi peliteollisuuden kokeilemaan rohkeasti uutta liiketunnistusohjauksen lanseeratessaan, mutta teollisuus ei vastannut huutoon – eikä edes Nintendo itse. Jos Nintendon tavoitteena oli näyttää esimerkkiä casual-markkinoiden tarpeiden tyydyttämisestä ja osoittaa täten liiketunnistuksen puolustavan paikkaansa, yhtiön olisi pitänyt luoda uudenlaisia liiketunnistuskokemuksia rankemmalla kädellä. Yhtiön käytäntö tehdä asiat omalla tavallaan johti siihen, että sen täytyi kantaa koko taakka yksin, minkä seurauksena Nintendolla on ollut pulaa hardcore-peleistä tärkeinä julkaisuajankohtina, sanoo Christopher Totten ja ottaa esimerkiksi joulun 2008, jolloin suurin Nintendo-julkaisu oli Wii Music. Totten toimii mobiilipelien suunnittelun apulaisprofessorina George Masonin yliopistossa Virginiassa Yhdysvalloissa ja on kirjoittanut videopeleistä eri julkaisuihin.

– Wiin ongelmana oli kolmannen osapuolen pelien heikko tarjonta, mikä johtui siitä, että konsolilla kävivät kaupaksi suurimmaksi osaksi pelkästään Nintendon omat tuotokset. Nintendon olisi ehkä kannattanut yrittää tukea enemmän muita pelinkehittäjiä ja julkaisijoita Wiin pelimarkkinoilla, mikä olisi saanut kuluttajat ostamaan enemmän pelejä ja laajentanut pelaajakuntaa myös HC- ja midcore-pelaajiin, toteaa pelinkehittäjä Juha Köönikkä Grand Cru -mobiilipeliyhtiöstä. Köönikkä on toiminut aiemmin pelitutkijana Tampereen yliopistolla ja kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita videopeleistä: esimerkiksi miehen kandidaatintutkielma käsitteli juuri Wiitä.

Köönikän mielestä Wii ja DS ovat kuitenkin olleet Nintendon kannalta erittäin tuottoisia ja onnistuneita tuotteita, jotka ovat osaltaan laajentaneet videopelimarkkinoita ja joista tuli suuria hittejä lanseeraamiensa innovaatioiden kautta.
– Vaikka Wii olikin konsolisukupolvensa myydyin laite, en näe sitä tämän sukupolven varsinaisena voittajana, sillä se ei varsinaisesti kilpaillut samoista markkinoista kuin Sony ja Microsoft, joiden laitteille ulkopuoliset pelijulkaisijat ovat elintärkeitä, Köönikkä huomauttaa.

AAA-nimikkeet puuttuivat, verkkopalvelut ontuivat

Wii kävi pitkään hyvin kaupaksi ja päihitti Xbox 360:n ja PlayStation 3:n jatkuvasti myynneissä. Konsolin myynnit alkoivat kuitenkin hidastua vuonna 2010, ja siitä lähtien konemyynti on ollut yhä jyrkemmässä laskussa. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana Wiitä myytiin enää 1,6 miljoonaa kappaletta.

Pelianalyytikko Steve Bailey Screen Digestiltä nostaa esiin kaksi Nintendon tekemää virhettä.
– Puute konemyyntiä vauhdittavista peleistä konsolin myöhempinä vuosina ja verkkopalvelujen pienempi rooli Sonyyn tai Microsoftiin verrattuna. Esimerkiksi rajallinen muisti ja mainonnan vähäisyys ovat korostaneet sitä, että Nintendon tavoitteet Wiin verkko-ominaisuuksien osalta ovat kilpailijoita matalammalla.

– Wiin verkko-ominaisuudet ovat sanalla sanoen surkeat. 3DS on paljon yhteisöllisempi ja mielenkiintoisempi laite, mutta senkin verkkopalveluista puuttuu Xbox Liven tyyppinen vapaus, Totten sanoo.

Heikot verkko-ominaisuudet ja huippupelien puute vähensivät Baileyn mukaan kuluttajien mielenkiintoa Wiitä kohti, ja samalla julkaisijat alkoivat keskittyä enemmän PS3:een ja X0:hon.
– Näiden kahden konsolin ominaisuuksia ja toimintoja on uudistettu merkittävästi useaan otteeseen, oli kyseessä sitten liikkeentunnistuslisälaitteiden lanseeraus tai monenlaisten uusien ominaisuuksien lisääminen konsoleiden verkkopalveluihin. Pelikoneen eliniän pidentäminen on vaikeampaa ilman merkittäviä laitteisto- ja toimintopäivityksiä.

Köönikkä ja Dan Pearson ovat samoilla linjoilla. Harventuneet pelijulkaisut ja huippupelien vähäinen määrä tekivät Wiistä "nähdyn jutun".
– Nintendo ei pystynyt pitämään konsolin ilmettä tuoreena samalla tavalla kuin kilpailijat, esimerkiksi uusien konsolimallien, ohjausmenetelmien ja tripla-A-pelien myötä, Köönikkä toteaa.

– Wiin myynnit laskivat nopeasti sen jälkeen, kun konsoli oli menettänyt uutuudenviehätyksensä, joka oli tehnyt siitä kiinnostavan useimpien uusien pelaajien silmissä, sanoo Pearson, joka on peliteollisuutta seuraavan Gamesindustry-verkkosivuston vanhempi toimittaja (senior staff writer).

Myyntien vähentymisen lisäksi myös Wiin pelijulkaisut ovat harventuneet merkittävästi viimeisten parin vuoden aikana. Tämän vuoden isoimpiin nimikkeisiin lukeutuvat Mario Party 9, Just Dance 4 ja Epic Mickey 2: The Power of Two eivät ole varsinaisia lippulaivapelejä. Japanissa tosin julkaistiin elokuun alussa odotettu Dragon Quest X, mutta sarjansa peliksi kyseinen massiivimoninpeli ei ole myynyt tähän mennessä kovin suuria määriä eikä sen ilmestymisestä muilla markkina-alueilla ole tietoa.

Wiin julkaisulista näyttää Köönikän silmiin harmittavan lyhyeltä. Hän pitää konsolin viimeisenä suurena julkaisuna The Legend of Zelda: Skyward Swordia, joka näki päivänvalon viime marraskuussa.
– Mielestäni uusin Zelda oli viimeinen Nintendon oma panostus Wiille, joka saattoi osaltaan hetkittäisesti hieman nostaa konsolin myyntilukuja.

Hinnanalennus, halpapelisarja ja bundleja

Viimeisen puolentoista vuoden aikana Nintendo on tehnyt erinäisiä toimenpiteitä Wiin myyntien lisäämiseksi. Toukokuussa 2011 konsolijätti laski koneen hinnan 150 dollariin ja lanseerasi sille Nintendo Selects -pelisarjan, jossa julkaistaan konsolin suosittuja nimikkeitä uusintapainoksina edullisella hinnalla. Viime vuoden lopulla yhtiö toi markkinoille uusia Wii-bundleja, jotka sisältävät eri värisiä konsoleita teemoittain eri pelien kanssa yhteen pakattuina.

Haastatellut ovat melko skeptisiä kyseisten markkinointikeinojen toimivuuden suhteen. Totten pitää hinnanalennusta ja bundleja klassisina esimerkkeinä siitä, että Wiin aika on käymässä vähiin. Myyntien lisääminen on muutenkin haasteellista, koska Wii U:n julkaisu on niin lähellä.
– Wiihin keskittymisen sijasta Nintendon pitäisi lisätä 3DS:n online-ominaisuuksia ja pelitarjontaa. Tämä antaisi kuluttajille tekemistä siihen asti, kunnes uusi konsoli on kaupoissa, Totten uskoo.

– Wiin myyntiluvut tulevat varmasti laskemaan tasaisesti tai pysymään samoissa lukemissa, koska Wii U on pian tulossa markkinoille. Enpä usko, että erilaiset markkinointitavat tai bundlet vaikuttavat paljoa konsolin myyntiin, Köönikkä arvelee.

– Ottaen huomioon, että Wiillä on pula uusista peleistä, joilla houkuteltaisiin lisää asiakkaita, mikään uusi hinnanalennus ei todennäköisesti enää lisäisi myyntejä, Pearson pohtii.

Kinect ja Move eivät vieneet Wiin kruunua

Koska Wiistä tuli suuri menestys juuri liikkeentunnistuksen ansiosta, oli odotettavissa, että kilpailijatkin pyrkivät samoille apajille. Syksyllä 2010 Microsoft ja Sony julkaisivat omat liikkeentunnistusjärjestelmänsä, jotka ajoivat tarkkuudellaan Wiin ohi. Etenkin Kinect kävi kaupaksi todella vilkkaasti, ja Guinnessin ennätystenkirja nimesi sen maailman nopeimmin myyneeksi kuluttajaelektroniikkalaitteeksi. Kinect oli myynyt tämän vuoden toukokuuhun mennessä 19 miljoonaa ja Move elokuuhun mennessä 13 miljoonaa kappaletta.

Hyvästä menestyksestä huolimatta laitteilla ei ole kuitenkaan ollut yhtä ratkaisevaa merkitystä konsolisodalle kuin niitä neljä vuotta aiemmin julkaistulla Wiillä.
– Se oli oikea innovaatio oikeaan aikaan oikealle yleisölle. Niin paljon kuin Microsoft ja Sony haluaisivatkin väittää päinvastaista, niiden omat vastineet Wiimotelle eivät ole juurikaan saaneet vastakaikua Xbox 360:n ja PlayStation 3:n käyttäjiltä – he eivät vain ole niin kiinnostuneita niistä, Pearson toteaa.

Köönikän mielestä Kinectin ja Moven liikkeentunnistus on toteutettu paremmin kuin Wiin.
– Ainoana erona on kuitenkin se, että Wiille on edelleen parhaat liikkeentunnistusta käyttävät pelit. Vaikka muilla teknologia on periaatteessa kunnossa, niille ei ole pelejä.

Wii U jakaa mielipiteitä

Nintendon seuraava kotikonsoli Wii U julkaistaan päämarkkina-alueilla marras-joulukuussa tänä vuonna. Wii U tukee full HD -täysteräväpiirtoa ja on edeltäjäänsä selvästi tehokkaampi kone, jossa on liikkeentunnistusominaisuuksien lisäksi kosketusnäytöllä varustettu ohjain. Kun Wii leimautui casual-pelien ja -pelaajien alustaksi, sen seuraajasta on tehty markkinointipuheissa myös hardcore-pelaajien konetta: laitteen julkaisupeleihin lukeutuvat muun muassa Assassin's Creed III, Batman: Arkham City Armored Edition, Call of Duty: Black Ops II, Mass Effect 3: Special Edition ja Zombi U.

Wii U:n tablettiohjaimessa on monia toimintoja, kuten kamera, mikrofoni sekä liikkeen ja laitteen asennon aistivat kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi. Ohjaimen näyttö voi joko toistaa peliä suoraan televisioruudulta tai toimia sitä täydentävänä ruutuna, jossa näkyy ja tapahtuu eri asioita kuin televisioruudulla. Nintendo on kutsunut

jälkimmäistä ominaisuutta asymmetriseksi pelattavuudeksi.

Haastatelluilla on erilaisia näkemyksiä laitteen potentiaalista ja menestymisen mahdollisuuksista.
– Olen hyvin innoissani siitä mahdollisuudesta, että asymmetrisestä pelattavuudesta voisi tulla tärkeämpi osa konsolipelejä, Christopher Totten toteaa.

Dan Pearson ei sitä vastoin pidä Wii U:n teknologiaa kovin vakuuttavana. Myös Juha Köönikkä suhtautuu laitteeseen varauksella.
– Tablettiohjain kuulostaa hauskalta idealta, mutta sen toimivuudesta ja mielekkyydestä on vielä vaikea sanoa mitään. Nintendon taival ei kuitenkaan tule olemaan helppo. Kilpailijat eivät vielä ole ilmoittaneet omista seuraavan sukupolven konsoleista mitään, mutta kun julkistukset tapahtuvat, Wii U vaikuttaa varmasti vanhentuneelta konseptilta. Kuten jo aikaisemmin on todistettu, laitteisto ei ratkaise konsolin menestystä, vaan sille tehdyt pelit, joten Nintendon on varmistettava laatupelien riittävä määrä uudelle konsolilleen, Köönikkä pohtii.

Pearson on kuitenkin varma siitä, että Wii U myy hyvin, mutta hänkään ei usko sen mullistavan markkinoita Wiin tavoin.
– Usein unohdetaan, että Nintendo tuli tähän konsolisukupolveen oltuaan kahden sukupolven eli N64:n ja Gamecuben ajan myynnillisesti huonossa jamassa. DS ja Wii käänsivät tilanteen päälaelleen, mutta ne edustanevat pikemminkin kohokohtia kuin normaalitilannetta. Kuten Sony on huomannut PS3:n kohdalla,

konsolisukupolvesta toiseen siirtyminen onnistuneesti on erittäin vaikeata, etenkin kun uusien laitteiden kehittäminen kestää niin kauan ja markkinat ovat niin epävakaat, hän muistuttaa.

– Wiin ja DS:n kaltaisia menestyksiä on erittäin vaikea toteuttaa uudelleen. Wiin konsoliuskollisuusaste ei varmastikaan ole kovin suuri, joten Nintendo on vaihtanut strategiaansa ja pyrkii takaisin samoille apajille Sonyn ja Microsoftin kanssa, jotta pelaajat ostaisivat edelleen Nintendon laitteita seuraavassa konsolisyklissä, Köönikkä sanoo.

Pearsonin mukaan Nintendon olisi HC-pelaajien kosiskelun asemesta kuitenkin järkevää pitäytyä tavoitteessa laajentaa pelaajakuntaa, mitä toteutettiin onnistuneesti Wiin ja DS:n kohdalla.
– Pelkään, että yrittäessään kalastella pelaajia Sonyn ja Microsoftin leireistä Nintendo hajottaa voimiaan liikaa.

3DS – flopista hittituotteeksi

Nintendo lanseerasi DS:n seuraajan päämarkkina-alueilla helmi-maaliskuussa 2011. Kolmiulotteisuudella ratsastavan 3DS:n julkaisussa ei ollut mitään emoyhtiön omaa lippulaivapeliä, vaan pääpaino oli muiden kehittäjien peleillä. Nintendon ensimmäinen isompi nimike The Legend of Zelda: Ocarina of Time 3D ilmestyi vasta kolmisen kuukautta itse konsolin julkaisun jälkeen.

Kyseinen tapa lanseerata 3DS oli Tottenin mielestä täysin väärä.
– Konsolilla ei ollut first party -nimikettä, joka olisi todella vienyt pelaajien sydämet. Third partyä kosiskellakseen Nintendo sen sijaan antoi niiden ottaa vetovastuun julkaisupeleistä. Nämä samaiset third party -kehittäjät julkaisivat alustalle paljon mitäänsanomattomia pelejä, joko laiskuuttaan tai haluttomuuttaan kunnollisten nimikkeiden kehittämiseen.

3DS:n myynnit lähtivätkin kangerrellen käyntiin. Vaikka aivan ensimmäisen viikon menekki oli hyvä, sen jälkeen myynnit alkoivat laskea niin Euroopassa, Japanissa kuin Yhdysvalloissakin. Nintendo itsekin myönsi konsolin

myyneen odotettua vähemmän.

Heikohkojen myyntien takia konsolijätti laski laitteen hintaa kolmanneksella 250 dollarista 170 dollariin viime vuoden elokuussa, vain puolisen vuotta julkaisun jälkeen. Täten 3DS:stä tuli tiettävästi ensimmäinen konsoli, jota Nintendo on myynyt tappiolla.

3DS:n myynti tuotantokustannuksia halvemmalla ja Wiin heikko menekki näkyivät myös yhtiön tuloksessa. Nintendon huhti-kesäkuun tulos painui viime vuonna noin 335 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä on hyvin harvinaista yhtiölle. Lisäksi tämän vuoden maaliskuussa päättynyt tilivuosi 2011 jäi noin 530 miljoonaa euroa miinukselle; kyseessä oli Nintendon pörssihistorian ensimmäinen tappiollinen vuosi.

Hinnanalennuksen jälkeen 3DS:n myynnit lähtivät kuitenkin hurjaan nousuun. Loppuvuoden 2011 aikana myös konsolin pelirintama vahvistui, kun Nintendo otti suuremman vastuun pelitarjonnasta ja julkaisi koneelle omia kovan luokan nimikkeitään: alustalla näkivät päivänvalon Star Fox 64 3D, Super Mario 3D Land ja Mario Kart 7.

3DS:n tilanne pelimarkkinoilla muuttuikin sangen nopeasti täysin toisenlaiseksi.
– Julkaisun jälkeisestä suvantovaiheesta mentiin vilkkaaseen joulun aikaan, jolloin saatavilla oli kehuttuja first ja third party -nimikkeitä. Asiaa auttoi tietenkin myös konsolin hinnanalennus, Steve Bailey kertaa. Screen Digestillä ennustetaan, että 3DS:stä tulee pidemmällä aikavälillä menestys mutta että se ei kuitenkaan ohita DS:ää myynneissä.

Tottenin mukaan tasokkaiden first party -nimikkeiden julkaiseminen ja eShop-verkkopalvelun avaaminen kesäkuussa 2011 vahvistivat käsikonsolin asemia.
– Nintendon aiempaa määrätietoisempi ote 3DS-rintamalla on osoittanut, että yhtiö oli tosissaan koneen kanssa. 3DS:lle on paljon hyviä pelejä, jotka ovat antaneet sille etulyöntiaseman PS Vitaan verrattuna. Toivottavasti Nintendo on oppinut 3DS:n kanssa tekemistään virheistä ja hyödyntää kokemuksensa Wii U:n kohdalla.

– 3DS:n ensimmäinen vuosi Nintendon näkökulmasta ei varmasti ollut toivotunlainen, vaikka muuten konsolin suosio on ollut mielestäni kohtalaista, ottaen huomioon kiivaan taistelun mobiilipelaamisen herruudesta. Konsolille on tullut muutamia laatunimikkeitä, mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin aikanaan DS:lle, mikä olisi varmasti nostattanut konsolin myyntiä paremmaksi, Köönikkä arvioi.

Älypuhelimet ja tabletit haastajina

3DS on myynyt 19 miljoonaa kappaletta. Köönikkä kuitenkin povaa, että laitteella ei ole jatkossa helppoa.
– Viime käsikonsolisukupolvessa Nintendon innovaationa oli kosketusnäyttö DS-konsolissa ja tähän sukupolveen yhtiö satsasi 3D-teknologiaan. DS:n kohdalla kaikki meni nappiin ja kosketusnäytöstä on periaatteessa tullut mobiilipelaamisen standardi laitteella kuin laitteella, mutta 3D ei ole varsinaisesti vakiinnuttanut tai vakuuttanut asemaansa kuluttajien keskuudessa.

3DS:n markkinatilanne on sen edeltäjään verrattuna erilainen myös niiden suurten muutosten takia, joita mobiilipelaamisessa on tapahtunut viimeisen puolen vuosikymmenen kuluessa. Kännyköistä, älypuhelimista ja tablettitietokoneista on tullut yhä suositumpia pelialustoja, joille julkaistaan käsikonsoleiden nimikkeitä selvästi halvempia, jopa ilmaisia pelejä.

Älypuhelimissa on samoja ominaisuuksia kuin käsikonsoleissa, ja jotkin asiat niiltä luonnistuvat jopa konsoleita paremmin.
– Näissä tilanteissa Nintendon on pantava likoon pelinsuunnittelukykynsä ja -kokemuksensa, jotta yhtiön käsikonsoli olisi kuluttajalle järkevä sijoitus, Totten arvelee.

– Kun älypuhelinten kaltaiset yleisalustat ovat aiempaa kovempia kilpailijoita, merkittävänä tekijänä säilyminen markkinoilla tulee olemaan vaikeaa, mutta täysin mahdollista, Bailey uskoo.

– Perinteisellä käsikonsolibisneksellä on vaikea kilpailla tehokkaiden mobiililaitteiden ja halpojen pelien vallatessa alaa. Nintendon pitäisi vielä keksiä se, mikä oikeasti tekee käsikonsolista kosketusnäyttöpuhelimia ja tabletteja varteenotettavamman vaihtoehdon mobiilipelaamisessa, Köönikkä sanoo.

Totten muistuttaa, että 3DS:ssä on monenlaisia ominaisuuksia, kuten lisätyn todellisuuden AR-pelit (augmented reality) ja Street Pass -toiminto, jonka avulla riittävän lähellä toisiaan olevien laitteiden välillä voidaan vaihdella esimerkiksi peleihin liittyviä tietoja. Hänen mielestään Nintendon tulisi kehittää 3DS:lle yhteistyössä ulkopuolisen pelitalon kanssa uusi Brain Agen kaltainen hittipeli, joka uppoaa casual-pelaajiin.
– Oikeasti, Nintendo: julkaise vaihtoehtoista tai lisättyä todellisuutta hyödyntävä peli tälle alustalle, niin se myy rekkalasteittain.

DS:n elinkaari

Vuonna 2004 julkaistu DS on myynyt 152 miljoonaa kappaletta: kyseisellä määrällä laite sijoittuu kaikkien aikojen toiseksi eniten myyneeksi pelikonsoliksi häviten niukasti PlayStation 2:lle. Samoin kuin Wiin, myös DS:n myynnit alkoivat laskea vuonna 2010.

Haastatelluilla on hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, kuinka kauan ja vahvasti DS:ään kannattaisi vielä satsata. Tottenin mielestä DS oli erinomainen konsoli, mutta nyt olisi aika saada sen käyttäjät vaihtamaan alustaa 3DS:ään.
– Jos Nintendo pystyy luomaan alustalle samantyyppisen pelikirjaston, joka teki DS:stä suositun, ja lisäämään peleihin uniikkeja 3DS-ominaisuuksia, silloin kuluttajat saattavat ruveta siirtymään kohti uutta konetta.

Köönikkä ei usko, että DS:llä on jäljellä pitkää elinkaarta ainakaan länsimaisilla pelimarkkinoilla.
– Konsoli on varmasti edelleen suosittu nousevan auringon maassa, jossa siihen vielä ehkä jonkin verran kannattaa panostaakin, mutta tulevaisuus on jo älypuhelimien ja tablettien sekä ehkäpä vielä 3DS:n ja Vitan varassa.

Bailey sen sijaan jättää oven auki DS:lle, vaikka pitääkin 3DS:ää Nintendon ensisijaisena käsikonsolina.
– Mielestäni DS on kuitenkin yhä harkinnan arvoinen vaihtoehto monille third party -julkaisijoille, sillä sen laitekanta on valtavan suuri, puhumattakaan 3DS:n taaksepäin yhteensopivuudesta sen kanssa. Lisäksi pelien kehittäminen on tullut paljon halvemmaksi, koska kehittäjät ja julkaisijat ovat työskennelleet alustan parissa jo miltei vuosikymmenen ajan. Tilanne tullee muistuttamaan PS2:n vastaavaa: tasainen, mahdollisesti budjetti- ja casual-peleihin painottuva julkaisuvirta, joka jatkuu seuraavien vuosien ajan.