Brittihuumorilla höystetty satu, mikäs sen parempi idea roolipelille! Itse pidin Fable 2:sta, vaikka ensimmäistä osaa en koskaan jaksanut pelatakaan läpi. Vaikka Fable eroaa lähes täysin useimmista muista koukuttavista roolipeleistä kuten esim. Oblivionista, KotORista ja Mass Effectista, tempaa tämä tekele mukaansa.

Vapaita ympäristöjä olikin turha odottaa, mutta huomasin etten edes jäänyt niitä kaipaamaan. Pelaamisen oppii helposti eikä mikään kohta ole mahdoton läpimentävä, sillä kuolemisen sijaan sankari on muutaman sekunnin ajan taju kankaalla ja nousee pian uudestaan valmiina taisteluun. Tämän voi laskea huonoksi puoleksikin, pelaajasta riippuen. Itse tykästyin uuteen systeemiin, kun ykkösosassa kuoleminen tympi ja pahasti. Hirviövalikoima on parantunut, eikä jokaista kärpästä tarvitse enää hutkia miekalla puolen tunnin ajan. Asevalikoima on todella mielenkiintoinen; erityisesti tykästyin jousien tilalle tulleisiin tuliaseisiin, jotka ovat normaaleille fantasiaroolipeleille melko epätyypillisiä. Juoni oli melko hyvä, vaikkakin todella lyhyt: pääjuonen kahlaa läpi alle 10 tuntiin, mutta lukuisat sivutehtävät tuovat Satuun huomattavasti lisää peliaikaa. Grafiikassakin olisi ollut pientä hiomista (kaikki eivät tätä allekirjoita), mutta eipähän se peliä haitannut.

Fable 2 sopii hyvin useimmille roolipelien ystäville, mutta moni joutuu kuitenkin tekemään päätöksen Oblivionin ja Fablen välillä. Jos kaipaat vapautta, järjettömän paljon tekemistä ja tavaraa sekä suuria pelialueita, hanki Oblivion. Jos taas etsit peliä, jossa on selkeä tarina, sopivasti tekemistä, hyvää huumoria, vauhdikkaat ja vaihtelevat taistelukohtaukset, on sopivan helppo ja ei vaadi välttämättä suurta omistautumista, hanki Fable 2. Jos aika ja raha riittää, hanki molemmat. Fable 2 on klassikkopeli jo nyt.