Hauskimpia hiekkalaatikkoja sitten junnuvuosien.

Kaupunki juuri sopivan kokoinen, liikkuminen siellä tehty jouhevaksi ja asukkaiden läsnäolo tekee taisteluista karman kannalta moniulotteisemman. Hyviksenä saat kannustusta ja pahiksena sinua kohdellaan kuin vampyyritautista Oblivionissa.

Katto Kassisen roolin ottaa helposti, kun kiipeily ja hyppäämiset eivät ole tehty turhan tarkoiksi suorituksiksi, vaan aina on joku korsi johon tarttua eikä kuolemaakaan tarvitse pelätä. Tapoja liikkua paikasta toiseen on monia, kun käytössä on myös sähkölinjat ja ratakiskot. Katolta hyvät näköalat tiirailla vihujen liikkeitä ja tehdä niitä omia suunnitelmia.

Toimintakohtaukset ovat hektisiä, kun vihua pörrää ilmassa, maassa ja katolla samaan aikaan. Lisämausteena vielä jaloissa pyörivät siviilit, jotka rajoittavat jonkin verran toimintavapauksiasi. Siinä yrität väistellä ottamatta osumaa ja samalla etsiä jo valmiiksi tulevan varauksen antajan sekä jakaa niitä sähköshokkeja tasaisesti säätyyn katsomatta. Myös lähitaistelut nyrkein sekä potkuin onnistuvat ja tätäkin puolta tuli käytettyä ahkerasti.

Menee ihan toimintapelinä ja ainakin itsellä tarina jäi seinäruususen osaan.

Video lauantai-illan seikkailuista: http://www.konsolifin.net/media/media/726/inFamouse_PS3/