PS3 - odotus on ohi

This is the end of waiting

30.03.2003 klo 22:02 nimimerkki lande kirjoitti näin:

PS3 alkaa hahmottua

Playstation 3:n rakenne alkaa hahmottua, sillä Sonyn viime syyskuussa varmistama prosessori-patentti mahdollistaa useimpien arvioiden mukaan halpojen monitoimi-viihdekeskusten rakentamisen.

Tästä alkoi surullisenkuuluisa venähtänyt odottaminen. Viikkoa vaille neljä vuotta ja noin 3700 viestiä myöhemmin ensimmäiset onnelliset ovat päässeet pitelemään käsissään tuota pelikonsolien Mersua, Sonyn kaikkien aikojen kalleimman hankkeen tulosta, Playstation 3:a. Vaatimattomasta pelikirjastosta, yhä puutteellisesta firmwaresta, taaksepäin yhteensopivuuden painajaismaisesta romuttamisesta ja lukuisista PR-katastrofeista huolimatta Playstationin uskollinen kannattajakunta on sankoin joukoin rynnäköinyt sekä fyysisiin että verkkokauppoihin kantaakseen tämän teknofiilin märän unen koteihinsa.

Odottamisen lyhyt historia

Jos PS3 ilmestyy Japanissa maaliskuussa 2005 ja Euroopassa jouluksi olen hyvin yllättynyt.
– Solid Snake, 30.5.2004

Sonyn talouspäälikkö Takao Yuhara on kertonut yhtiön harkitsevan seuraavan sukupolven konsolinsa julkaisua jo tämän vuoden aikana.
– Oliver, 12.5.2005

PS3:sta alettiin tosiaan huhuilla jo alkuvuodesta 2004, mutta todellinen mediarummutus käynnistyi vuoden 2005 E3-messuilla. Ensimmäiset "aidot" pelikuvat Killzone 2:sta ja Motorstormista loksauttivat leuan monelta, vaikka jälkikäteen molemmat todettiin target rendereiksi, eli parhaiksi arvauksiksi siitä, miltä lopulliset pelit näyttäisivät. Samaan aikaan esiteltiin myös uuden ohjaimen muotoilututkielma, mutta murskaavan kritiikin seurauksena Sony perääntyi, ja palasi takaisin tuttuun ja turvalliseen Dualshock-muotoiluun.

Jotenkin jäi suht vaisu kuva koko PS3:sta ton esittelyn jälkeen. Kaiken sen keulimisen seurauksena oli itseenikin jo melkoinen hype-kärpänen päässyt puremaan, mutta kylmäksi jätti lähes tulkoon koko shown anti.
– Oleanteri, 9.5.2006

Kevään 2006 E3-messuilla Sony jäi selvästi peränpitäjäksi. Sekä Microsoft että varsinkin Nintendo onnistuivat kiepauttamaan hype-koneistonsa sellaisille kierroksille, että virkaveljet Sonylla pystyivät vain pyörittelemään silmiään. Esittelyssä ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, mutta vuoden aikana kohonneisiin odotuksiin ei pystytty vastaamaan oikein millään lailla. Laitteiston speksejä oli muokattu realistisemmiksi eikä mitään uusia pelivideoita ollut näyttää. Samaan aikaan Microsoft marssitti lavalle Halo-hankkeitaan hehkuttanutta Peter Jacksonia ja Nintendo esitteli Wiimoten.

Ensimmäisissä kaavailuissa tulevan Pleikkarin piti muun muassa sisältää kaksi HDMI-liitäntää, jotka olisivat tuottaneet 1080p-kuvaa kahteen ruutuun yhtä aikaa, mutta tämä suunnitelma paljastui hiukan ylioptimistiseksi. Muuten lopullinen totuus on aika lähellä tuon aikaisia suunnitelmia: DTS-äänet, BluRay-asema, vaihdettava sisäinen kovalevy, jopa seitsemän langatonta ohjainta ja sisäänrakennettu WLAN ovat yhä mukana Euroopassa myytävässä kalliimmassa versiossa.

Ensimmäinen virallinen tieto PS3:n myynnin aloittamisesta oli kevät 2006. Pian kuitenkin ilmeni, että BluRay-piirien valmistusongelmien takia julkaisua täytyisi lykätä loppuvuoteen, mutta Sony uhosi edelleen toimittavansa kaksi miljoonaa konsolia maailmanlaajuiseen julkistukseen ja myyvänsä kuusi miljoonaa konsolia vuoden 2007 maaliskuuhun mennessä. Ennakkovaraus-DVD:t saatiin juuri myyntiin, kun Japanista kajahti ja Eurooppa pääsi jälleen kerran kokemaan karvaasti, miten vähän arvostettu markkina-alue me olemme. Syksyn julkaisu koskisikin vain Japania ja Yhdysvaltoja, ja toimitettavien laitteidenkin määrä olisi puolet ensin ilmoitetusta.

Lopulta marraskuun myynninaloittajaisissa konsoleita oli enää muutama satatuhatta.

Maassa makaavaa lyödään lisää

Kolmospleikkaria saa muutes tilata ennakkovarauksella jo Suomestakin 599 €:n hintaa vastaan... Hiukan tosin epäilyttää, että viitsisikö tuohon hintaan sitä alkaa tilaileen kun netissä löpistään 299 USD:n hinnasta...
– pziuz, 11.8.2005

Aika paha jos joutuisi vielä odottamaan yli vuoden seuraavaa pleikkaria.
– Nisupulla, 17.1.2006

Kaikesta huolimatta PS3:n ennakkovarauksia alettiin Suomessakin ottaa vastaan jo loppuvuodesta 2005, vaikka julkaisupäivää tai -hintaa ei ollut kenelläkään tiedossa. Noin kuudensadan euron PS3:a pidettiin itsemurhahinnoiteltuna, mikä jälkikäteen tarkasteltuna saattoi olla hiukan huvittavaa. Joka tapauksessa eurooppalainen peliharrastaja maksaa Sonyn myllystä huomattavasti enemmän kuin amerikkalainen tai japanilainen lajitoverinsa.

Myynnin jo käynnistyttyä muualla eurooppalaiset saivat kuulla lisää huonoja uutisia. Neljän kuukauden lisäodottamisen lisäksi Euroopan hintalapun piti näyttää 599 euroa, mutta pessimistit arvelivat – aivan oikein – Suomen hinnan olevan vielä tätäkin korkeampi. Edes maahantuojan ilmoittama virallinen 649€ ei riittänyt jälleenmyyjille, paikoin jopa seitsemän satalappusta jää muutaman kympin vajaaksi.

Koska eurooppalainen kestää mitä tahansa, aukoi Sonyn Euroopan toiminnoista vastaava varapresidentti Jamie MacDonald päätään toteamalla, että historiallisesti eurooppalaiset eivät ole pahastuneet myynnin viivästymisestä, vaan ovat ostaneet vähintään yhtä paljon konsoleita kuin japanilaiset tai amerikkalaiset. Viimeinen yritys nostattaa kapina nähtiin vain muutamaa viikkoa ennen H-hetkeä, kun taaksepäin yhteensopivuudenkin ilmoitettiin olevan eurooppalaisille suurimmalta osalta tarpeeton. Kaiken lisäksi PS3:lla toimivien PS2-pelien lista luvattiin paljastaa vasta siinä vaiheessa, kun nopeimmat olisivat jo koneen kotiinsa kantaneet. Yhteensopivien nimekkeiden listalta puuttuvat muun muassa sellaiset marginaalipelit kuin Ratchet & Clank ja Jak & Daxter.

Also Sprach Zarathustra soimaan!

OHI ON!
– Rane^, 23.3.2007 klo 0:09

Perjantaina 23.3.2007 se sitten tapahtui. Ensimmäiset suomalaiset konsolipelaajat saivat kätösiinsä uuden Playstationin Konsolinetin tätä varten yöksi avatusta myymälästä. Odotus oli ohi ja juhlat valmiina alkamaan. Lopulta Suomeen saatiin konsoleita noin kymmenen tuhatta kappaletta ja tietolähteestä riippuen niitä oli varattu ennakkoon 4-6000. Maahantuoja epäili ensimmäisen erän myyvän loppuun seuraavan viikon aikana ja pääsiäisen tienoilla olisi saapumassa seuraava satsi.

Oma kappaleeni oli tilattu ennakkoon ja postista pääsin sen noutamaan julkaisupäivänä noin kolmen aikaan. Asennuksen helppoudesta kertoo jotain se, että neljään mennessä olin jo ehtinyt ladata Casino Royalen trailerin teräväpiirtoversiona. Kompaktiin laatikkoon on pakattu itse konsolin lisäksi yksi SIXAXIS-ohjain, pino ohjekirjoja, ethernet-verkkokaapeli sekä harvinaisen pitkä virtajohto. Kuvan ja äänen saamiseksi telkkariin tarjotaan vakiona komposiittipiuha. Vaikka SIXAXIS voikin käyttää yhteydenpitoon konsolin kanssa langatonta Bluetooth-yhteyttä, tarvitaan sen akkujen lataamiseen sekä ohjaimen ja konsolin parittamiseen kaapelia. Standardinmukainen 1,5-metrinen USB-kaapeli kelpaa, sillä pelatessa johdot voi irrottaa.

Hirveän näköinen ohjain. Itse en kyllä itse konsolinkaan designista niin innostu.
– Hakkiz, 17.5.2005

Playstation 3 on siro kuin virtahepo, sen ulkomitat ovat 33x27x11cm (korkeus paksuimmalta kohtaa). Kannen kuperuus vaikeuttaa sijoittamista laitepinoon, ja tuuletuksen takia sijoittaminen hyllyynkin täytyy suunnitella huolella. Henry Fordin sanoin PS3:a saa kaikissa väreissä, kunhan se on musta. Eikä mikä tahansa musta, vaan erittäin kiiltävä sellainen. Pinta on PSP:n näytön tapaan melkoinen pölymagneetti, ja muovikuoresta voisi CSI ottaa sormenjäljen paperin läpi piirtämällä. Hakkizia aikoinaan hirvittänyt bumerangiohjain on saanut hautautua historian hämäriin, SIXAXISin erottaa Dualshock 2:sta vasta lähemmällä tarkastelulla.

Ensimmäinen käynnistys

Kuten nykyaikaisen kulutuselektroniikan yleensäkin, PS3:n käyttöön ottaminen on mutkatonta. Virtajohto paikalleen, videopiuhan toinen pää konsoliin ja toinen telkkariin joko mukana tulevan SCART-adapterin kera tai ilman. USB-kaapeli ohjaimen ja konsolin väliin, päävirtakytkin konsolin takaa ON-asentoon ja kevyt hipaisu etupaneelin virtakoskettimeen.

Kuva- ja ääniliitäntöihin on erilaisia vaihtoehtoja. Sekä kuvan että äänen voi kuljettaa HDMI:n kautta, tai kuvan voi siirtää videotykille HDMI:llä ja äänen lähettää stereoihin komposiittikaapelin äänipiuhoja pitkin. Mikäli talosta löytyy Dolby Digitalia tai DTS:ää tukeva vahvistin, voi liitännän hoitaa optisella kaapelilla, mikä mahdollistaa 5.1-tilaäänet.

Ensimmäisessä käynnistyksessä konsoli kysyy perusasiat, kuten käytettävän kielen, päivämäärät ynnä muut, ja kaikki on periaatteessa valmista hurjaan pelailuun. Käytännössä näiden asetusten lisäksi kannattaa konsoli kytkeä verkkoon, mikäli suinkin mahdollista. Paketissa olevat Playstationit on varustettu laiteohjelmiston versiolla 1.50, mutta julkaisupäivän aattona jakoon tullut versio 1.60 sisältää huomattavia parannuksia, joista vähäisin ei ole PSone- ja PS2-pelien emulointi. Myös suomenkielinen käyttöliittymä on valittavissa vasta tällä uusimmalla ohjelmistolla.

Laiteohjelmiston päivitys käy käden käänteessä. Kun verkkoyhteydet on saatu määritettyä, valitaan Settings-valikosta System Update. Uutta ohjelmistoa ladataan jonkin aikaa – käytössä olevasta kaistasta riippuen odotusta voi tulla enemmänkin, mutta johan itse laitettakin on ehdittu odottaa vuosia. Lataamisen jälkeen konsoli käynnistetään uudelleen varsinaisen päivityksen suoritetusta varten.

Mitä sillä sitten voi tehdä

Kaiken tämän jälkeen upouusi pelikone on täysin valmis käyttöön. Jos pelejä ei tullut napattua kaupasta mukaan, on Playstation Storessa tarjolla Lemmingsiä ja Tekkeniä sekä muutamia pelidemoja, kavereihin voi ottaa yhteyttä joko kirjoittelemalla tai BT-mikrofonin avulla puhumalla, konsolin web-selaimella pääsee lueskelemaan vaikka KonsoliFINin peliarvosteluja ja jos ei pleikkaria halua lojuttaa tyhjän panttina, sen voi aina pistää parantamaan syöpää.

PS3:n käyttöliittymä muistuttaa PSP:n vastaavaa. XMB:ksi eli Cross Media Bariksi nimetyllä kalulla voi vaakatasossa liikkuen valita eri mediatyyppejä, eli musiikkia, valokuvia, videoita, pelejä ja verkkosovelluksia. Ylös ja alas liikkumalla pääsee sitten käpistelemään eri tallennusvälineiltä löytyviä tiedostoja. CD-, DVD- ja BluRay-levyjen lisäksi PS3 osaa lukea myös yleisimpiä digikameroissa käytettyjä muistikortteja eli Compact Flashia, Secure Digitalia ja Memory Stickiä. Lisäksi tiedostoja voi lueskella ulkoisilta USB-laitteilta ja konsolin omalta kovalevyltä.

MP3-musiikin ja MPEG-4-videoiden kuuntelusta ja katselusta on vaikea saada tehtyä yhtään kiehtovampaa kuin mitä se on millä tahansa muulla laitteella, mutta valokuvien kanssa Sonyn kehittäjät ovat onnistuneet keksimään jotain uutta. Muistikortilla olevat valokuvat voi esittää eräänlaisena aikajanana, jossa valokuvat tipahtelevat kymppikuvan näköisinä alustalle oikeassa reunassa, ja tätä alustaa pitkin kuljetaan eteenpäin. Käsinkirjoitetun näköiset päivämäärät ja kellonajat kertovat, koska mikäkin kuva on suunnilleen otettu. Kuvaus ei ehkä kuulosta mitenkään vaikuttavalta, mutta itse nähtynä ja varsinkin isolta HD-näytöltä esitystapa on hyvinkin toimiva.

Yksi kiehtova PS3:n ominaisuus on Remote Play, joka mahdollistaa PSP:n ja PS3:n kytkemisen toisiinsa. Homma toimii siten, että konsolit esitellään toisilleen USB-kaapelin avulla, jolloin isoveli kertoo pienemmälle, minkälaisilla yhteysparametreilla jatkossa keskustellaan. Tämän jälkeen PS3 asetetaan etäkäyttötilaan ja PSP:n valikoista valitaan Remote Play. Käsikonsolin ruutuun ilmestyy PS3:n käyttöliittymä, jolla voi selailla laitteesta löytyvää sisältöä. Ilmoitukset PS-verkkoon sisään- ja uloskirjautuneista kavereista vilahtelevat ruudun kulmassa ja viestien lähettäminen ja lukeminen on mahdollista. Playstation Storesta voi pistää tavaraa tilaukseen, ja videoista sekä musiikista nauttia käsikonsolinsa kautta.

Kommunikointiin käytetään WLANia. Mikäli kotia ei ole valmiiksi varustettu langattomalla verkolla, yhteyden voi muodostaa suoraan käsi- ja pöytäkonsolin välille, jolloin PS3 toimii tukiasemana. Valitettavasti PSP ei (ainakaan vielä) voi toimia kaukosäätimenä; olisihan se hauskaa pystyä valitsemaan musiikkia PS3:sta stereoihin toiselta puolelta taloa telkkarin ollessa suljettuna, mutta kyllä ominaisuudelle tällaisenakin käyttöä löytyy. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuulunee yhteydenotto toiselta puolelta maailmaa, eli kotikonsolin kovalevylle tallennettuja valokuvia voisi esitellä kaverille vaikka singaporelaisessa nettikahvilassa.

Onhan se kallis, mutta...

Lähes seitsemän sadan euron hintalappua on perusteltu laitteen potentiaalilla, ja sitä PS3 kieltämättä huokuu. Demot näyttävät, mihin rauta venyy heti lähdössä: kristallinkirkas kuva videoiden toistossa sykähdyttää insinörtin sielua ja tulossa olevien pelien lista herähdyttää veden kielelle. Järkiostokseksi PS3:a ei tällä hinnalla voi millään sanoa, mutta samaan rahaan voisi kyseenalaistaa koko peliharrastuksen järkevyyden.

Ja ainahan sen voi panna parantamaan syöpää.