Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Vampire Night

Vampire Night

Valopyssyn omistavalle ei asetta tukevia pelejä ole koskaan liikaa. Vampire Night on muutenkin melko outo lintu, sillä tekijätiimissä ovat yllättäen arkkiviholliset Namco ja Sega. Kukapa olisi uskonut? Parasta lajityypin osaamista ja perinteitä pelin takana on riittämiin. Muualla maailmassa Vampire Night on tuttu myös kolikkohalleista, mutta Suomen halleista löytyy pääasiassa vain Dreamcastillekin julkaistu Segan House of the Dead –sarja ja PS2:lle julkaisun saanut ja jo aiemmin ps2fin:ssakin arvosteltu Namcon Time Crisis 2. Vaikka valopyssypelit toimivat kivasti kolikkohallissa, pelityyppi kärsii helposti kotioloissa lyhyydestä ja toistavuudesta.

Vampyyrijahtiin

Tällä kertaa tehtävänä ei ole pelastaa maailmaa, vaan pelaaja asettuu kahden vampyyrinmetsästäjän rooliin taistelemaan pikkukylän valloittaneita vampyyrejä vastaan. Vastassa on pienempiä ja isompia tuonpuoleiseen elämään siirtyneitä riiviöitä. Vampeilla ja heidän pikku apulaisillaan on omat heikkoutensa, jotka on syytä ottaa huomioon taistelussa pahan voimia vastaan, sillä muuten vampyyrit perivät maan. Peli seuraa valopistoolipelien traditiota viimeistä pilkkua ja pistettä myöten. Peli etenee omaa tahtiaan ja vastaan tulee mörköjä samassa järjestyksessä kuin edelliselläkin pelikerralla. Jotta pelaaja pääsisi myös jäähdyttämään asettaan (ja liipaisinsormea), on väliin laitettu enemmän tai vähemmän viihdyttäviä tarinanpätkiä hengähdystauoiksi.

Varsinaisen pelin tueksi löytyy harjoittelutiloja ja special-tila, jossa kyläläiset antavat erilaisia pikku tehtäviä pelaajalle. Special-tila tuo peliin hieman kaivattua vaihtelua, mutta enemmänkin vaihtelevaa sisältöä olisi voinut olla. Vampire Nightin tahkoaminen uudelleen ja uudelleen ei ole ihan yhtä puoleensa vetävää kuin esim. Time Crisis 2:n tai House of the Deadin uudelleenpeluu. Liekö vanhan toisto tehnyt tehtävänsä? Pelaamalla harjoittelutilat ja tehtävät läpi saa pelaaja erilaisia apuja taistossa pahaa vastaan. Samaa kauraa kuin ennenkin, mutta uusissa kuorissa.

Kaunista katsottavaa

Grafiikaltaan PS2:n Vampire Night on pelialustasta riippumatta valopistoolipelien tämänhetkistä parhaimmistoa. Perushirviöt ovat kivan näköisiä ja erityinen kiitos menee pääpahiksien visuaaliselle vaikuttavuudelle, sillä näillä kavereilla ainakin riittää katu-uskottavuutta. Jälleen kerran tarjolla on sulavaa kolikkohalligrafiikkaa jokapojan olohuoneeseen. Pelimaisema on riipivän tunnelmallinen ja sopii pelin maailmaan kuin puukeppi vampyyrin sydämeen. Kaiken kaikkiaan ei tältäkään osa-alueelta löydy kuitenkaan mitään järisyttävää, mitä ei olisi nähty jo aiemmin.

Myös äänipuolella mennään vampyyritraditioita noudattaen. Jos olet nähnyt kolikkohallissa lajityypin pelin, tiedät mitä odottaa tarinoiden huvittavan kliseisiä spiikkejä myöden. Tarinoiden ulkopuolella äänet koostuvat laukauksista ja "Reload!"-huudoista hopealuotien käydessä vähiin.

Kontrollit toimivat hyvin ja tarkasti sekä Guncon-ohjaimilla että vakio-ohjaimella. Aiemmin uhkailtiin, että Time Crisis 2 jäisi PS2:n viimeiseksi vanhoja PSX:n Guncon valopistooleita tukevaksi peliksi, mutta toisin kävi. Onneksi Vampire Night tukee uudemman PS2:lle tehdyn Guncon 2:n lisäksi myös vanhaa PSX:n Gunconia. Suuri osa pelaamisen riemusta tulee juuri harvemmin käytetystä valopistoolista ja tunnelma hieman latistuu vakio-ohjainta käyttäen. Vampire Night tukee myös kahden valopistoolin käyttöä samanaikaisesti, jolloin peli toimii loistavana bileiden huvituksena.

Ammuskelu on kivaa

Perinteinen kolikkohallifiilis sanelee pelin tunnelman. Valopistoolin heiluttelu turvallisessa muodossa ökkömönkiäisiä lahdaten on harvinaisen kivaa ja piristävää puuhaa tylsän työpäivän päätteeksi. Tämä kuten muutkin genren pelit on lyhyydestä ja toistosta huolimatta helppo kaivaa hyllystä pölyttymästä stressin purkamiseksi tai ihan muuten vaan pikaruoaksi.

Hieman kuitenkin ihmetyttää, etteivät Segan ja Namcon yhdistetyt voimat ja aiempi kokemus tuoneet oikeastaan muuta kuin vanhan toistoa uudessa ympäristössä. Tämän ei toisaalta pidä antaa häiritä, jos kaipaa vain uutta tykinruokaa. Peli on loistavasti viimeistelty ja hyvä pelata, kuten sen takana olevilta tekijöiltä sopii odottaa, mutta kuten sanottu, mitään erikoisen uutta ei ole odotettavissa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvostelussa: 
Arvosteltu versio: 

Arvostelukappale oli lehdistöversio. Kiitokset arvostelukappaleesta Egmont Entertainmentille.