Viime vuoden loppupuoliskolla PlayStation 2:lle julkaistu Spy Hunter sai kyseisellä konsolilla varsin hyvän vastaanoton. Ympäri internettiä julkaistiin joitain jopa peliä ylistäviäkin arvosteluita, joten tästä syystä Midway päätti kääntää SH:n sekä GameCubelle että Microsoftin Xboxille. Point of View Software-niminen pelitalo laitettiin vastuuseen GC-versiosta (muita yhtiön tekeillä olevia pelejä tällä hetkellä ovat mm. Skies of Arcadia, Red Card Soccer ja Smashing Drive, jotka kaikki ovat tulossa Cubelle ennemmin tai myöhemmin) ja tavoitteena oli luoda onnistunut käännös PS2-versiosta.
Joka tapauksessa, Spy Hunterin Cube-versio tulee olemaan täysin identtinen sen PS2-esikuvansa kanssa eivätkä tekijät ole laittaneet minkäänlaisia uudistuksia Nintendon uudelle superkonsolille tulevaan versioon. Tämä on luonnollisesti iso pettymys ja sulkee SH:n mahdollisesta ostajakunnasta pois ne, jotka PlayStation 2:lla ovat joskus peliä jo ehtineet kokeilla. Jatkossa aion siis keskittyä niihin, jotka eivät tästä projektista ole vielä ehtineet kuulla ja tämä esikatselu eteneekin peruskaavan esittelyllä.
Midwayn kotisivun mukaan pelaaja ohjastaa yksinäistä agenttia pahaa Nostra-organisaatiota vastaan aitoon James Bond-tyyliin. G-6155 Interceptor-auton ohjaimissa tulet matkustamaan sellaisissa paikoissa, kuten Venetsian kanaaleissa, Saksan moottoriteillä ja Panaman kanaalissa. Tämä ei tietenkään onnistuisi aivan normaalilla autolla ja siksi Interceptorillasi onkin kyky muuttua lennossa veneestä autoksi ja päinvastoin. Lisäksi jos ajokkisi ottaa tarpeeksi vahinkoa, se muuntautuu moottoripyöräksi tai vesiskootteriksi ympäristöstä riippuen. Minkäänlaista täysin tavallista sunnuntaiajelua ei todellakaan ole siis luvassa.
Spy Hunter lanseerattiin alunperin kolikkopelihalleihin ja sieltä tuttu pelattavuuden peruskaava on edelleen tallella: autoa ohjastetaan edellämainituissa ympäristöissä ja vastaan tulee jatkuvalla syötöllä uusia vihollisia, joita tuhotaan kaikenlaisilla lisätavaroilla, joihin kuuluvat mm. öljyläikät, konekiväärit, liekinheittimet, lämpöhakeutuvat ohjukset ja elektromagneettinen pulssikanuuna. Taattua toimintaa on siis luvassa, mutta tekijät lupaavat myös, että peli ei missään vaiheessa rupea toistamaan itseään. Tämä jää kuitenkin vielä nähtäväksi lopulliseen versioon.
Kaiken tielletulevan räjäyttely ei kuitenkaan ole pelkästään Midwayn uutuukaisen päätarkoitus, vaan ajoympäristöihin on myös lisätty muutamia tehtäväobjekteja. Nämä objektit vaihtelevat aina eri ajoneuvojen suojelusta vihollisen rakennusten räjäyttämiseen ja varastotalosta pakenemiseen. Tehtävien suorittamisesta saa pisteitä, joita tarvitaan pelin 14 eri kentän saamiseksi. Tekijätiimi on kuitenkin suunnitellut kokonaisuuden siten, että jokainen taso on pelattava ainakin muutamaan eri otteeseen, jotta kaikki tehtäväobjektit todella saadaan suoritettua. Kenttien vähyyden takia tämä lisääkin todennäköisesti uusintapeluuarvoa varsin mukavasti.
Uusintapeluuarvosta puheen ollen, mukana on myös paljon erilaisia salaisia ekstroja, kuten behind the scenes-materiaalia ja musiikkivideoita, joten ainakaan heti Spy Hunterin ei pitäisi muuttua kovinkaan tylsäksi kokemukseksi. Tätä korostaa myös mukaan laitettu kaksinpeli, jonka pitäisi sisältää jonkinlaista tavaroiden keräilyä sekä normaalia ajelua. Lisää moninpeliominaisuuksista kuitenkin arvostelussa.
Kaikkiaan Spy Hunter vaikuttaa erittäin mainiolta arcade-pyrähdykseltä, ja jos nopeatempoinen ajelutoiminta kiinnostaa (etkä ole PlayStation 2- tai Xbox-versioita pelannut), GameCube-version hankkiminen kannattaa laittaa harkintaan.
Ruutukaappauksia:
