Uuden konsolin julkaisussa on aina riski, ettei kiinnostavaa pelattavaa löydy kaikille. PS4:n ensimmäisten kuukausien vähäistä valikoimaa on pyritty elävöittämään pienemmillä julkaisuilla, joista yksi on Putty Squad. Kyseessä on jokseenkin outo ratkaisu, sillä alun perin peli ilmestyi Super Nintendolle jo vuonna 1994.
Pallerot pulassa
Putty Squadissa pelaaja ohjaa Puttya, sinistä palleroa, jonka tehtävänä on etsiä pieniä punaisia lajitovereitaan kaksiulotteisista kentistä. Jokaisen tason tavoitteena on löytää tietty määrä pelastettavia pallo-olentoja, minkä jälkeen alueelle ilmestyy eteenpäin johtava ovi. Apunaan Puttylla on muutama kikka, kuten venyminen pysty- tai vaakasuunnassa, esineiden itseensä imeyttäminen ja tietenkin pomppaaminen. Leppoisaa tasohyppelyä rikastetaan kevyellä ongelmanratkonnalla, joka ei juuri menoa hidasta. Useimmat pulmatilanteet hoidetaan kerättävillä erikoiskyvyillä, kuten esteitä ja vihulaisia räjäyttävillä pommeilla. Samalla kerätään tähtiä, jotka kasvattavat Puttyn hyökkäysvoimaa: perusaseena toimivan nyrkin saa muun muassa ampumaan nuolia tai antamaan sähköshokkeja.
Keskiössä oleva Maratooniksi nimetty kampanjatila on nimensä mukaisesti pitkä. Eri teemoilla kuvitetut maailmat on jaettu useampaan, löyhällä aikarajalla varustettuun kenttään. Valitettavasti tasosuunnittelu on laadultaan erittäin epätasaista, mikä aiheuttaa outoja notkahduksia esimerkiksi vaikeustasossa. Kuolema sinänsä ei ole ongelma, sillä lisäelämiä on aina ajoittain saatavilla, eikä game over -ruutu tee juuri muuta kuin nollaa pisteet ja kerätyt tähdet. Kampanjan jälkeen aikaansa voi kuluttaa haastetilassa, joka asettaa tiettyjä tavoitteita suoritettaviksi. Valitettavasti homma alkaa varsin nopeasti toistaa itseään vaihtuvista teemoista huolimatta, eikä se juuri kannusta perehtymään pelin salaisuuksiin.
Oi niitä aikoja
Putty Squad on auttamatta kaikin puolin vanhentunut tekele. Ohjattavuus muistuttaa menneistä vuosista, eikä valinta digitaalisen ja analogisen ohjauksen välillä ole helppo. Periaatteessa kontrollit omaksuu nopeasti, mutta niitä vaivaa outo tahmaisuus, joka saattaa pahimmillaan pilata tarkkuutta vaativan hypyn täydellisesti. Vuonna 1994 moinen piirre ei vielä maailmaa kaatanut, mutta nykyään odottaisi hieman hiotumpaa jälkeä. Haastavuuden pitäisi kummuta jostain aivan muualta kuin puolivillaisesta toteutuksesta.
Valitettavasti myös ulkoasu on jämähtänyt jonnekin reilusti yli kymmenen vuoden taakse. Grafiikka on toki värikästä ja terävää, mutta tehokonsolilta toivoisi kyllä huomattavasti parempaa jälkeä. Resoluutiota lukuun ottamatta voisi helposti kuvitella pelaavansa vähintäänkin PS2:n aikaista peliä. Kuvasuunnittelu itsessään pursuaa kliseitä aina jättiläissienien täyteisistä metsistä taustalla häämöttäviin jäisiin vuoriin. Äänimaailma puolestaan on enimmäkseen harmiton paria ärsyttävää ääniefektiä huomioimatta. Kokonaisuus on siis kaiken kaikkiaan varsin mauton ja hajuton.
Älä puttaa
Periaatteessa Putty Squadin parissa viihtyy aikansa, joskaan mitään suurempia elämyksiä siltä on turha odottaa. Kaikin puolin vanhentunut toteutus saattaa vedota retroilijoihin, mikä on lopulta melko laiha lohtu. Kympin hintaisena latauspelinä tämä oikeuttaisi paikkansa mainiosti, mutta vajaa 40 euroa levyversiosta on aivan liikaa. En näe mitään väärää vanhojen pelien uudelleenlämmittelyissä, kunhan homma vain suhteutetaan ensin muuhun tarjontaan - menneisyydestä kun löytyy niin paljon kiinnostavampiakin nimikkeitä päivitettäväksi.
