Unelmajoukkue
Game Boy Colorille, Game Boy Advancelle ja Nintendo DS:lle kehittänyt AlphaDream on tasokas pelitalo. Mario & Luigi -sarjan Nintendon valvovan silmän alla tehnyt yhtiö on luonut pirteän kokonaisuuden, joka tuo tervetullutta vaihtelua Marion veljesten harrastamaan iänikuiseen loikintaan. Arvostelu- ja myyntimenestyksestä nauttineet julkaisut vastaavat tasoltaan Paper Marioja, jotka kiinnittivät kekseliäällä toteutuksellaan monien huomion.
Neljän vuoden takainen Mario & Luigi: Bowser's Inside Story oli loistavaa viihdettä. Tällä kertaa ikoniset putkimiehet seikkailevat höyhensaarilla. Dream Team Bros.:issa tutkitaan kolmiulotteista Pi'llojen saarta ja kaksiulotteista unimaailmaa. Jälkimmäiseen päästään ottamalla Luigilla nokoset epämukavan näköisillä kivillä. Siinä missä saarella ollaan leppoisan aurinkoisissa tunnelmissa, unten mailla nähdään synkempää menoa.
Vihreänuttuisen sankarin pään sisään sijoittuvat kentät tuovat mieleen taannoisen yllättäjän Psychonautsin, joka sijoittuu niin ikään alitajuntaan. Dream Team Bros.:in unikentät ovat samaa hyvää tasoa. Niissä ohjataan Luigia, joka on valvevastinettaan miehekkäämpi. Hän pystyy sulautumaan joihinkin tasojen kohtiin ja auttamaan Marioa esimerkiksi pääsemään yli mahdottoman leveältä näyttävästä rotkosta. Kenttäsuunnittelu on kekseliästä.
Hiljaa hyvä tulee
Mario & Luigi: Dream Team Bros. alkaa turhan hitaasti. Edelliset osat läpäisseet ärsyyntyvät tuntien mittaisesta harjoittelusta, jossa vasta-alkajat tutustutetaan lähes muuttumattomana säilyneen pelimekaniikan saloihin. Marioa ja Luigia ohjataan samanaikaisesti, mikä vaatii jonkin verran tottelua, mutta eteenpäin pääseminen ei ole vaikeaa. Tiimipelin toteutus ei ole samalla tasolla kuin lajityypin uranuurtajassa The Legend of Zelda: Four Swordsissa.
Verkkainen tarina pääsee kunnolla vauhtiin vasta vanhan tutun Bowserin saapuessa heittämään kapuloita rattaisiin. Kärsivälliset pelaajat pääsevät nauttimaan valioluokan viihteestä. Tarjolla on sama hyväksi havaittu sekoitus tutkimista, yksinkertaista ongelmanratkaisua ja vuoropohjaista taistelua. Haastetta on nintendomaisen sopivasti, ei liikaa. Tutkittavaa riittää, sillä Dream Team Bros.:in täydellisessä läpäisyssä vierähtää yli 20 tuntia.
Vihollisten moukaroinnista palkitaan kokemuspisteillä, joiden avulla hahmot muuttuvat kestävimmiksi ja voimakkaammiksi. Mielenkiintoista kyllä, hyökkääminen onnistuu nyt useasta ilmansuunnasta. Nintendo 3DS:n teknologian mahdollistama tehoste lisää kamppailujen taktisuutta, vaikka meno ei olekaan kovin monimutkaista.
Vitsinvääntöä
Omaperäinen huumori on Dream Team Bros.:in suurimpia valtteja. Pi'llojen saari on täynnä persoonallisia ja höyrähtäneitä tyyppejä, joista suurin osa päätyisi oikeassa elämässä mielisairaalaan. AlphaDreamin peli on tasokasta todellisuuspakoa. Luigia herjataan jatkuvasti. Vähemmän tunnetumman veljeksen itsetunnon horjuminen muuttaa unikentät vinksahtaneemmiksi, mikä koukuttaa pelaajan.
Tekniseltä toteutukseltaan seikkailu ei ole Nintendo 3DS:n parhaimmistoa. Värikäs maailmankartta tuo mieleen Animal Crossingin, mutta parempaankin olisi todennäköisesti ollut eväitä. Unitasoissakaan ei ole satunnaista kolmiulotteista kikkailua lukuun ottamatta mitään sellaista, mitä ei pystyisi toteuttamaan Nintendo DS:llä. Sama pätee kierrätettyyn äänimaailmaan.
On kummallista, etteivät tekijät ole pystyneet repimään uudesta raudasta enemmän irti. Dream Team Bros. sisältää alun hitaudesta ja yllätyksettömyydestään huolimatta lukuisia hauskoja hetkiä, jotka tekevät siitä hankkimisen arvoisen. Peli voisi olla paljon parempi, varsinkin kun sitä vertaa erinomaiseen edeltäjäänsä Bowser's Inside Storyyn, joka julkaistiin vuonna 2009. Höyhensaaria tutkii puutteista huolimatta mielellään.
