Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Marras-joulukuu 2015 on hienoa aikaa Star Wars -faneille. Uusi elokuva sekä peli tuovat monelle joulun etuajassa. Hypetys on ollut hurjaa, ja komean näköiset videot lupasivat hyvää, mutta syksyinen beeta jätti kuitenkin hieman ristiriitaiset tunnelmat. Kuinka valmis tuotos selviää kovista odotuksista?

Solo

Star Wars: Battlefront ei ole Call of Duty tai Battlefield, vaikka ne kilpailevatkin osittain samoilla eväillä. Battlefrontin kohdalla täytyy unohtaa monet fysiikan lait ja totutut normit. Aseiden panokset voivat kulkea kilometrejä, eikä hahmo välttämättä kuole korkeastakaan pudotuksesta. Leikkimielisyys ja mielikuvitus ovat ystäviä, kun puhutaan Star Warsin kaltaisesta fantasiasta.

Yksinpeli toimii lähinnä lämmittelynä todellisille koitoksille. Tarjolla on harjoittelun lisäksi muutamia yksittäisiä taisteluita sekä selviytymiskamppailua vihollisaaltoja vastaan. Molempia voi pelata myös kaverin kanssa netin välityksellä tai jaetulla ruudulla.

Rintamalla rytisee

Battlefrontin pääpaino on tapahtumarikkaassa moninpelissä. Perinteisten tappomatsien sekä laatikonryöstön lisäksi mukana on runsaasti erilaisia pelimuotoja. Suurimmat mittelöt käydään aluehallintaan keskittyvässä 40 pelaajan Supremacyssa sekä AT-AT -kävelijöiden ympärille rakennetussa Walker Assaultissa. Siinä Imperiumi hyökkää raskaalla kalustolla kapinnallisten keskittyessä puolustukseen. Molemmat ovat erittäin hektisiä sekä viihdyttäviä ja eittämättä vetävät eniten pelaajia puoleensa.

12 pelaajan Heroes vs Villainsissa molemmilla puolilla on muutama alkuperäisestä trilogiasta tuttu hahmo antamassa lisäpotkua. Hero Huntissa yksi pelaajista ohjastaa sankarihahmoa muiden metsästäessä häntä. Yksinäisen taistelijan napannut saa olla seuraavalla kierroksella Luke tai kenet arpa nyt sattuukin antamaan. Kaikilla erikoishahmoilla on käytössään tehokkaita varusteita sekä erikoiskykyjä, kuten esimerkiksi jedivoimia.

Ilmasotaa ei myöskään unohdeta, ja tunnelma on parhaimmillaan ohjaamokuvakulmasta lennettäessä. Fighter Squadronissa molemmilla osapuolilla on kymmenen ihmispelaajan lisäksi samainen määrä tekoälypilotteja. Tämä on hieman outo ratkaisu, vaikka taistelun tiimellyksessä asiaan ei välttämättä kiinnitäkään huomiota. Hektinen ilmasota olisi varmasti hauskempaa, jos kaikkia aluksia ohjastaisivat ihmiset. Asia onneksi otetaan huomioon pistelaskussa omina sarakkeinaan ihmispelaajalle ja tekoälylle.

Ilmataistelussa on toinenkin harmittava seikka. Koneissa on valmiiksi animoituja käteviä väistöliikkeitä, mutta niiden toteutus ontuu. Animaation lopussa oleva pieni viive tekee väistön monesti turhaksi, ja vihollinen ehtii ampumaan monta kertaa ennen kuin kontrolli palautuu takaisin itselle.

Pelimuodot eivät toki vielä siihen loppuneet. Drop Zonessa taistellaan taivaalta putoavien kapseleiden hallinnasta 16 pelaajan voimin. Droid Runissa puolestaan on tarkoituksena vallata kolme liikkuvaa droidia itselleen ja pitää ne hallussa vastapuolen yrittäessä samaa.

Hieman erikoista on aloituspaikkojen sijoittelu joissain kentissä. Niitä ei välttämättä suojata millään tavalla, mikä voi aiheuttaa suurta turhautumista. Nokkelimmat tietysti tietävät tämän ja napsivat helppoja tappoja juuri syntyneistä avuttomista taistelijoista.

Kranaattihippaa

Varsinaisia hahmoluokkia ei ole, vaan taistelija kasataan itse. Aseita ja varusteita ostetaan valuutalla, jota jaetaan kamppailuissa kerättyjen pisteiden perusteella. Perustussarin lisäksi mukaansa voi ottaa kaikkiaan kolme lisäominaisuutta/tarviketta. Näitä lisähärpäkkeitä saa ostamalla kortteja joiden sisältö vaihtelee kranaateista rakettireppuun. Erilaisten kombojen kasaaminen on helppoa ja mukavaa.

Omien varusteiden lisäksi voi hyödyntää tantereelle ripoteltuja kertakäyttöisiä ehosteita. Niistä voi saada ilmaiskun tai vaikkapa Luke Skywalkerin käyttöönsä. Näillä on oikein käytettynä suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi valomiekan kanssa riehuvan Darth Vaderin kukistaminen vaatii tiimityötä ja yleensä useita menetettyjä sotilaita.

Kuten nykyaikaiseen räiskintäpeliin kuuluu, voi hahmonsa ulkoasua muokata varsin monipuolisesti. Aseita ja lisävarustekortteja on yhteensä vain reilut 30, mutta ulkonäön muokkausvaihtoehtoja sekä eleitä 152 erilaista. Tämä ikävä kyllä näkyy. Aseet ovat kovin samankaltaisia, mistä varmasti osittain johtuu kranaattien paikoitellen naurettava ylikäyttö. Varsinkin sisätiloissa voi olla varma, että kulman takaa lentää vähintään pari ja joskus jopa kymmenen naattia.

Galaktinen kauneus

Battlefrontin ulosanti on huimaa. Endorin metsässä huomaa ihailevansa vehreää aluskasvillisuutta, jopa kesken taistelun. Ruudunpäivitys on sulavaa suurimmissakin mittelöissä, mutta esimerkiksi nopealla kiiturilla ajaessa tekstuurit pomppivat hieman. Äänimaailma mahtipontisine musiikkeineen on ehtaa Star Warsia: aseiden äänet on napattu suoraan elokuvista, räjähdyksissä on munaa ja Darth Vader rupattelee totutun tylysti.

Kiitoksen arvoisia ovat myös rautainen pelattavuus, valikoiden selkeys sekä nettipelien toimivuus. Matsit löytyvät viipymättä ja liittyminen tapahtuu sulavasti. Tosin arvosteluhetkellä pelaajakunta koostui lähinnä EA Access -jäsenistä, joten todellinen koitos odottaa vasta julkaisun jälkeen.

Tuntuma on loistava niin jalkaisin kuin erilaisilla kulkuvälineillä. Kiitureiden, lentoalusten sekä kävelijöiden ohjaaminen on yksinkertaista ja nautittavaa. Hyvänä lisänä mainittakoon mahdollisuus vaihtaa kuvakulmaa hahmon taakse jos ensimmäinen persoona ei tunnu omalta.

Hyvä runko

Star Warsin mielenkiintoinen maailma kaikkine tarinoineen on jätetty hyödyntämättä lähes täysin. Taisteluiden taustoja ei juurikaan selitellä eikä hahmoja esitellä. Faneille kaikki on tuttua kauraa, mutta aiheeseen tutustumattomat eivät tiedä mistä on kyse. Nippelitiedot ja muut hauskuudet lisäisivät varmasti Battlefrontin arvoa fanituotteena. Malliesimerkkinä voisi ajatella vaikkapa Batman: Arkham Asylumia, joka sisältää hirvittävän määrän taustatietoa sekä mielenkiintoisia faktoja.

Ikävä kyllä sisällön vähyys näkyy myös kenttien määrässä. Niitä on kaikkiaan 12, eivätkä suinkaan kaikki ole käytössä jokaisessa pelimuodossa, joita puolestaan on ylenpalttisesti. Toisto käy silmiinpistäväksi jo viiden tunnin pelaamisen jälkeen, vaikka kokeilisi kaikki muodot läpi.

Star Wars: Battlefront on hyvä, mutta komea ulkokuori ja rautainen pelattavuus eivät yksinään riitä. Tällaisenaan se on kuin Barbie-nukke, jolla on kaunis runko. Sen kanssa viihtyy hetken, mutta koko maailma sen ympärille on ostettava erikseen.

 

Kirjaudu kommentoidaksesi