Kisan viimeinen mutka meni renkaiden kulumisesta huolimatta paremmin kuin toivoit. Voiton ja uuden Viperin avaimet ovat nyt enää kurkotuksen päässä. Isket pedaalin pohjaan ja tunnet kuinka hevosvoimat syöksevät sinut matkaan. Nouset ylös vaihteistoa kuin pieni apina puuta. Kisan johtajaan on enää vaivaiset viisi metriä matkaa. Siirryt rinnalle ja alat kuroa eroa umpeen. Samaan aikaan maaliviiva kuroo kiinni eroaan sinuun. Saavutat toista autoa sentti sentiltä. Autonne ovat tasoissa ja ruutulipun heilahtaessa olet näkevinäsi sentin eron omaksi hyväksesi. Onneksi olkoon. Mestareita ei synny joka päivä. Ei edes virtuaalisesti.
Kuinka moni pystyi sanomaan äskeisen perusteella, että kyseessä oli juuri konsolipeli, eikä esim. pc-peli tai oikea elämä? Toki sen saattoi arvata jo sen median perusteella mistä tätä luet, mutta objektiivisesti ajatellen, onko tuossa jotain erityisen konsolimaista? Ei minusta.
Toki autopelit ovat olleet rahtusen enemmän kolikkohallien ja konsoleitten heiniä. Mutta ei sovi unohtaa PC:n Formula 1 Grand Prixejä tai Need For Speedejä joita PC:llä on nähty. Minusta autopelien viehätys, vauhti ja adrenaliini sopivat kuitenkin paremmin näille "Come on, let's go"-koneille kuin PC:lle.
Toisena esimerkkinä otettakoon Max Payne. Siinä tykkäsin vielä räiskintäosuuksiakin enemmän pelin tavasta kertoa ja kuljettaa tarinaa. En minä sitä ensin pystynyt kuvittelemaankaan konsolille, mutta hetken mietittyäni idea ei tuntunut lainkaan mahdottomalta. Graafisestihan peli on nätti kuin sika pienenä, mutta ei suinkaan mahdoton tapaus PS2:lle. Ainakin minulle ainoana esteenä tulivat mieleen kontrollit. Mutta mietitäänpä hetki. Miksei dodgeshooting voisi toimia aivan yhtä hyvin L2+suunta-yhdistelmällä kuin näppäimistöllä käyttämäni Z+suunta. Tähtääminen esim. oikealla tatilla ei tosin ehkä houkuttele kaikkia mutta ongelma olisi sama jos peliä pelattaisiin PC:llä padin kanssa. Jos taas PS2:en kytketään hiiri ja näppäimistö, erot lähes katoavat.
PC:n monikäyttöisyys ja laitteistovaihtoehdot ovat sekä koneen rikkaus että heikkous. Saat itse valita, mistä osista koneesi koostuu ja mitkä ovat sen käyttötarkoitukset. Paljon mielummin minäkin asioin netissä ja haen vaikkapa päivitetyt kalustotiedot Steel Panthersiin PC:lläni kuin PS2:llani. Suurimmaksi osaksi tuo johtuu PC:n tarkemmasta näytöstä ja mukautettavuudesta. Vastaavasti mm. autopelit pelaan mielummin PS2:lla ja isommalla ruudulla.
PC ja konsoli ovat kuitenkin lähentymässä toisiaan. Linux, kovalevy, Internet, näppäimistö, hiiri ja näyttötuki ovat jo joko tuttuja konsolimaailmassa tai saapumassa pikapuoliin. Jo nyt PS2:lla on nähty monia vakavasti otettavia kevyitä strategiapelejä, vaikka niitä on totuttu pitämään PC:n omimpana alueena. Varsinaisia esteitä raskaammankaan strategian tekemiseen ei ole - ihmisten mielipiteitä ja mielikuvia lukuunottamatta. Suurin todellinen ongelma lienevät jälleen ohjaimet.
Löytyykö näitten muutosten tultua vielä ihmisiä, joiden mielestä kaikki konsolipelaaminen on yksinkertaista aivot-nollille meininkiä ja vain PC:llä voi olla kunnon pelejä? Luultavasti, sen verran tiukkaan tuo käsitys on juurtunut. Minä tiedän, olen itsekin ollut tuota mieltä.
Raja näiden kahden ainaisen vihulaisen välillä hämärtyy kokoajan. Se, katoaako tuo raja koskaan lopullisesti edes käyttäjien mielistä, jää nähtäväksi. Mutta tultuani pitkän matkan toisesta ääripäästä, olen nyt keskellä. Sen, vaellanko toiseen latiaan, saamme nähdä. Itse en siihen oikein usko. Molempi parempi. Niin se vain minusta on.
