Mario Kart ja Star Wars sekoitetaan
Super
Bombad Racing on toinen Star Wars -peli, joka ilmestyy PS2:lle.
Peli on Lucas Learningin tekemä, joka antaakin viitteet
sille, että peli on lapsille tarkoitettu. No, vaikka
en lapsi enää olekaan, niin lapsenmielinen kelvannee
yhtä hyvin pelin pelaajaksi. Humorististen kartingpelien
äitinä voi pitää Nintendon Super Mario
Kart -peliä, jota porukassa pelailtiin silmänaluset
mustana valvomisesta. Sama meno jatkui Mario Kartin siirtyessä
N64:lle. Tätä pelityyppiä ovat monet sen
jälkeen kopioineet, jotkut hyvällä ja jotkut
huonolla menestyksellä. Nyt samaa yritetään
Star Wars teemalla..
Pelissä
esiintyy kahdeksan The Phantom Menacen hahmoa: Anakin Skywalker,
Obi Wan Kenobi, Yoda, Jar-Jar Binks, Boss Nass, Queen Amidala,
Darth Maul ja Sebulba. Jokaisella hahmolla on oma ajotyylinsä
ja kilpa-aluksensa. Sebulba ajelee rakettireellä kun
taas Yoda puolestaan huruuttelee tuolillaan. Nyt ei siis
ajella kartingautoilla, vaan autot on korvattu leijuvilla
aluksilla. Ratoja pelissä on yhdeksän, kilpaa
ajetaan esimerkiksi Naboon suolla, Mos Espassa, Droidien
kontrollialuksessa jne.
Pelistä
löytyy viisi erilaista pelimoodia. Race-moodissa ajetaan
kilpaa 1 - 4 pelaajalla. Mirror Race moodissa taas ajetaan
samojen ratojen peilikuvaradoilla. Mikäli edellä
mainituissa kisoissa pääsee ensimmäisenä
maaliin, voi ajan tallentaa muistikortille. Tätä
aikaa vastaan pääsee ajamaan Challenge moodissa.
Teams moodissa kisataan kahden hengen tiimeissä. Arena
moodissa taas pelataan 1 - 4 pelaajan voimin toisia vastaan.
Kiertoradalle käy pilotin tie
Pelin
kontrollit ovat yksinkertaiset ja niiden oppimiseen ei mene
paljoa aikaa. Aluksia ohjataan vasemmasta tatista. Kaasu
löytyy X-napista ja jarru/pakki Neliöstä.
R2-napista alus hyppää, L1-napista taas käytetään
boostia. R1-napista käytetään matkan varrelta
kerättyjä aseita. Hypyn ja boostin yhtäaikainen
käyttö helpottaa kääntymistä tiukoissa
mutkissa huomattavasti. Välillä tosin ammattilaisenkin
käsissä alus pomppaa boostin avustamana joistakin
töyssyistä melkeinpä planeetan kiertoradalle.
Sitten onkin pallo hukassa ja sijoitus monta sijaa huonompi.
Alusten jatkuva ylös-alas poukkoilu alkaa pidemmän
päälle häiritsemään. Hyvänä
oivalluksena boostia kerätään matkan varrelta
omaan mittariin. Mittarista sitä voi käyttää
pätkissä tarpeen tullen. Mikäli boostia jää
jäljelle, saa sen avulla nopeamman lähdön
seuraavassa kisassa.
Oikealle, eipäs vaan vasemmalle
Grafiikka
on, miten sen nyt parhaiten sanoisi - "suloinen"
voisi kuvata grafiikkaa parhaiten. Jokainen hahmo on animoitu
nätisti. Hahmoilla on myös omat personalliset
kuvionsa. Ratojen suunnittelijat eivät mielestäni
kuitenkaan ole tienneet mitä ovat tehneet - tai sitten
tosiaan en osaa laskeutua ajattelemaan pienenpienien pelaajien
tasolla. Ratojen väritys antaa paikoitellen sekavan
tunteen. Radoissa on käytetty vaaleita sävyjä
mikä aiheuttaa radan hukkumisen paikoitellen. Osa radoista
on utuisia. Tosin eivät kaikki radat ole tälläisiä.
Välillä ei tiedä minne pitää mennä.
Esimerkiksi Coruscant radan yhdessä kohdassa käännyin
aina oikealle ilma-alusten päälle hyppimään.
Tuloksena oli joka kerta tippuminen syvään kuiluun
manailun saattelemana, kunnes minulle monen pelin jälkeen
huomautettiin radan jatkuvankin suoraan eikä oikealle.
Tosin mielestäni oikealtakin olisi päässyt,
en vaan koskaan päässyt pomppimaan loppuun asti.
Pelissä on mielettömästi erilaisia oikoreittejä
ja niitä löytyy jokaisesta radasta. Kun löydät
mielestäsi hyvän ja nopean reitin, niin taas tekoälyn
ajama alus tulee eteen nopeammin jotain toista reittiä.
Näitä erilaisia reittejä yhdistämällä
haetaan sitä nopeinta reittiä maaliin. Tämä
antaa pelille reilusti lisää mielenkiintoa, varsinkin
kaksinpeliin.
Ratojen reunoilla esiintyvää pientä toimintaa
seuraa mielenkiinnolla, sillä sitä esiintyy koko
ajan. Välillä viattomat Droidit eksyvät pelaajien
alusten kanssa törmäyskurssille pirstoutuen palasiksi.
Toisaalla taas Javat pitävät bileitään
heitellen kiviä alas kisaajien niskaan.
Rahat loppu, testaajille kenkää
En
tiedä mikä oikosulku pelin tekijöille on
tullut, mutta tuntui siltä että testaajille on
annettu kenkää ennen pelin valmistumista. Pelissä
on turhan paljon bugeja. Parhain tapaus sattui, kun kamera
jämähti paikalleen, hahmo jatkoi matkaa horisonttiin
ja katosi. Jossakin siellä se huristeli äänistä
ja ilmestyvistä tavaroista päätellen. Meni
kauan aikaa (tai ainakin niin kauan että olin kisan
viimeinen) ennen kuin kone tajusi palauttaa kameran ennalleen.
Tälläisiä sekoiluja sattuu liian usein, kamera
yksinkertaisesti eksyy muualle.
Kahakointia tiimissä
Onneksi peli tukee jokaisessa moodissa nelinpeliä.
Race moodissa pääsee ajamaan kilpaa. Mukaan mahtuu
tosin vain neljä pelaajaa ilman tekoälykuskeja.
Teams moodissa luodaan kahden pelaajan joukkueita. Tiimin
sijoitus annetaan tiimin parhaimman sijoituksen mukaan.
Toinen pelaaja saa jäädä viimeiseksi, silti
voitto tulee mikäli tiimikaveri porhaltaa maaliin ensimmäisenä.
Arena moodissa sitten räiskitään toisia erilaisilla
radoilla. Radat ovat kohtalaisen isokokoisiam ja hahmot
viilettävät niissä vauhdilla, mikä aiheuttaakin
turhaantumista. Vastustajasta näkee paikoitellen vain
vilahduksia, ilman että ehtii asiaan reagoimaan.
Star Wars nimellä myydään jälleen
Yhdeksän
erilaista rataa kolmessa mailmassa ei ole paljoa ja kyllästyminen
iskee nopesti. Mirror radat ja piilotettujen hahmojen ja
ratojen metsästäminen tuo hivenen lisäpuhtia.
Kamera pilaa kisan silloin tällöin. Osa radoista
on ikävän sekavia ja alusten yletön poukkoilu
ylös-alas on häiritsevää. Pelissä
ei ole minkäänlaista Story moodia, joten juonta
haluavat eivät tästä kostu. Hahmot ovat kuitenkin
persoonallisia ja muutamia uusia ideoitakin löytyy.
Useat oikoreitit tuovat lisää kiinnostavuutta.
Kaikkiin moodeihin pääsee mukaan 1-4 pelaajaa.
Kokonaisuudessaan peli on kuitenkin sekavaa kaahailua, mikä
ei alkuinnostuksen jälkeen enempää kiinnosta.
