Vaaran vyöhykkeellä
Dead by Daylight on selviytymiskauhupeli, jossa pieni ryhmä sijoitetaan aidatulle alueelle. Tappajan tavoitteena on löytää selviytyjät ja uhrata heidät "Entiteetille", kun taas selviytyjät yrittävät paeta karua kohtaloaan. Kaikilla hahmoilla on niin sanottu bloodweb-kykypuu, jossa koitoksista ansaituilla pisteillä avataan perkkejä ja erilaisia esineitä helpottamaan tulevia koitoksia. Ahkerat pelaajat ovat siis huomattavasti valmiimpia, mutta ilmankin voi pärjätä opettelemalla yhdeksän erilaisen kartan perusjutut muutamine variaatioineen mahdollisimman hyvin. Käytännössä tarvitaan vain kohtalaisesti pelinäkemystä ja kontrollien opettelua, tarkemmat ohjeet voi lukaista pelin etusivulta.
Juoksijoiden näkökulmasta pelon tunne on koko ajan läsnä, ja voimistuvat sydämenlyönnit ilmaisevat vaaran olevan lähellä. Tällöin jää vaihtoehdoksi pysytellä piilossa ja käyttää hyväksi kolmannen persoonan kuvakulmaa. Yksin toimiva verenhimoinen körmy taas vastaavasti näkee ympäristön vain ensimmäisestä persoonasta, jolloin havainnointi ei ole kovin tehokasta. Toki murhaajalla on muita etuja, kuten maankamaraan piirtyvät juoksujäljet. Jäljet katoavat muutaman sekunnin kuluessa, mutta esimerkiksi pelästyvät linnut saattavat paljastaa tulevan uhrin sijainnin. Tällöin ruutuun ilmestyvät "ääniraidat" kertovat melun suunnan. Johtolankoja tarjoutuu kuitenkin hieman liikaa. Useat samanaikaiset jalanjäljet ja jatkuvasti ruudulla pomppivat äänimerkit pistävät pään pyörälle. Parhaiten siis pärjää, kun etenee vaiston varassa yrittäen arvata tai päätellä, mistä kohde löytyisi.
Dead by Daylightin tavoite on hyvin yksinkertainen: Tappaja yrittää uhrata mahdollisimman monta selviytyjää, jotka koettavat käynnistää generaattoreita uloskäyntien avaamiseksi. Urakkaa vaikeuttavat niin sanotut "skill check" -haasteet, jotka pitää selvittää oikealla ajoituksella. Testejä ratkotaan erityisesti generaattoreita korjatessa, toista pelaajaa parantaessa tai ulospääsyportteja avattaessa. Ikävintä skill checkissä epäonnistumisessa on siitä aiheutuva meteli. Toisinaan skill check -haasteissa vaaditaan epäinhimillisiä reaktioaikoja, mikä tuntuu hieman keinotekoiselta vaikeuttamiselta. Toki esimerkiksi kykyperkeillä voi parantaa onnistumisen mahdollisuutta.
Michael Myers tappajan roolissa.
Takaa-ajon viehätystä ja pakokauhua
Takaa-ajotilanteissa taidot ja karttatuntemus punnitaan. Karkurit voivat hyödyntää esimerkiksi ketteryyttään. Tällöin ikkuna-aukoista kulkeminen on perässä olevaa verikoiraa nopeampaa, ja tarvittaessa voi myös piiloutua kaappiin tai asettaa esteitä takaa-ajajansa tielle. Parhaiten toimivat puupelletit, joita on ehkä turhankin tiuhassa. Puut hajoavat vain parilla potkulla mutta antavat karkulaiselle aikaa paeta ja sulautua ympäristöön.
Tappajallakin on käytössään erilaisia kykyjä, jotka vaihtelevat kahdeksan hahmoluokan välillä. Osa pahiksista juoksee nopeammin, ja toisia murhamiehiä avittavat taas karhunrauta-ansat, esteiden läpi teleporttaaminen, näkymättömyys tai moottorisaha. Kykyjen hallitseminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa, mutta harjoittelumahdollisuuden puuttuessa täytyy vain heittäytyä peliin mukaan ja käyttää aluksi vaikka puuta maalitauluna kentälle astuessaan. Tämä on tarpeen etenkin teleporttia ja moottorisahaa käytettäessä.
Kokemus hyödyttää myös selviytyjiä, sillä kiinnijääminen on vasta yksi vaihe. Tappajan nostaessa selviytyjän harteilleen on vielä mahdollista rimpuilla irti ennen kuin päätyy uhrikoukkuun killumaan. Koukussa vastaan rimpuileminen ja ajan voittaminen saattaa antaa kanssapelaajille mahdollisuuden vapauttaa toverinsa ajoissa. Onpa mahdollista paeta koukusta ominkin avuin, mikä tosin ei ole kovin todennäköistä eikä yrityksiä tarjoudu kuin enintään kolme. Lisäksi varjopuolena epäonnistuneet pakoyritykset kiihdyttävät uhrauksen etenemistä.
Yksi pelin ikävistä lieveilmiöistä tulee esiin juuri silloin, kun odottaa joukkuetovereita apuun. Varsin monella tappajalla on taipumus jäädä päivystämään uhrinsa viereen, jolloin vapauttaminen on erittäin vaikeaa. Toki vaihtoehtoja piisaa, kun parhaassa tapauksessa chatin kautta yhteydessä olevat pelaajat voivat kommunikoida keskenään. Tällöin yksi vapaista voi ryhtyä houkutuslinnuksi sillä aikaa, kun muut vapauttavat uhrin. Terveenä pysyminen on muutenkin tärkeää, sillä yksi osunut isku ei vielä kaada maahan ja osumasta saa monen metrin etumatkan pinkaistessaan juoksuun. Poikkeuksena tähän on moottorisaha, joka osuessaan vie karkurin suoraan "kuolevaan" tilaan. Käytännössä toisen pelaajan vapauttaminen tarkoittaa itsensä "uhraamista" ja epäitsekkyys johtaa usein koukussa riippumiseen, vaikka pelastaminen vie aikaa vain pari sekuntia. "Koukuttajan" näkökulmasta saattaa toisinaan saada suuremman saaliin, mikäli antaa näennäisen mahdollisuuden pelastamiselle ja osaa iskeä oikealla hetkellä vapauttajien kimppuun. Hyviä piiloja on silti liikaa ja usein ollaan tuurin varassa. Lisäksi koukussa killuva uhri näkee kanssapelaajiensa aurat ja pystyy helposti antamaan ohjeita pahiksen sijainnista.
Satunnainen generaattoreiden sijoittelu sekä eri pelaajille jaettavat negatiiviset tai positiiviset kyvyt tuovat omat haasteensa ja helpotuksensa. Ulosmenoporttien ohella selviytyjien on mahdollista löytää mystinen luurankoavain. Allekirjoittaneelle tämä nykkeli jäi arvoitukseksi, sillä sitä ei löytynyt kertaakaan. Kyseisellä avaimella voi avata satunnaisessa paikassa olevan maanalaisen tunnelin, jota kautta parhaassa tapauksessa koko ryhmä saattaa päästä pakoon hyvinkin nopeasti. Bonuksena luukku aukeaa itsestään viimeiselle alueella olevalle juoksijalle antaen yhden lisämahdollisuuden päästä pakoon.
Yksityiskohtien runsautta
Varusteet tuovat lisämausteita Dead by Daylightiin. Yksi valittavista hahmoista pystyy esimerkiksi parantamaan itsensä tai toiset nopeammin. Joukossa on myös "lintujen ystävä", jotta tipuset eivät pelästy ohi kulkiessa. Vaihtoehtoja on reilusti, ja parhaimmillaan opittuja kykyjä voi opettaa muille pelaajille toiminnan aikana. Vastaavasti tappajalla on käytössään esimerkiksi "lintuhavaitsijat", jotka paljastavat kohteen sijainnin noin 30 sekunnin ajan. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa näkökentän laajeneminen, nopeampi liikkuminen ruumista kannettaessa, vikkelämpi sprinttaus. Sekä positiivisena että negatiivisena puolena Dead by Daylightin serverien tiedot nollataan viikoittain, jolloin tulokkaiden on huomattavasti helpompaa tulla peliin mukaan. Vastaavasti saattaa harmittaa, kun lähes täyteen kerätty kykypuu resetoituu yhtäkkiä. Järkevämpää olisi ollut tehdä kaksi eri peliaulaa, joista toisessa voi käyttää historian saatussa kerättyjä taitoja.
Graafisesti hahmot ovat hyvin suunniteltuja ja yksityiskohtaisia. Sen sijaan animaatioissa – kuten juoksuliikkeissä – olisi voinut olla hieman enemmän persoonallisuutta. Ympäristöt sopivat tilanteisiin: suojaisaa heinikkoa tai rosoisten autiotalojen raunioita. Erityismaininnan ansaitsee sumuefekti. Lisäksi synkkä ympäristö muutamien harvojen valonlähteiden kera elävöittää kokemusta mukavasti.
Yhteenvetona Dead by Daylight on varsin mukavaa viihdettä, jopa yksin pelattuna. Selviytyminen ja tappajan jallittaminen on joka kerta yhtä kivaa, vaikka pakokauhun tunne hieman laimenee alun jälkeen, uutuudenviehätyksen kaikottua. Saalistajan vinkkelistä peli kestää aavistuksen paremmin aikaa, sillä useamman uhrin kiinnisaaminen vaatii taitoa. Silti toiminta alkaa nopeasti toistaa itseään, missä ei auta muutoin mainiot puitteet, kuten monipuoliset kykypuut ja hahmokatras, hyytävä äänimaailma sekä ainakin alussa koettu ehta kauhu. Porukalla pelatessa pakoilusta saa eniten irti.
