Sarjan kahdeksas kausi on saanut kritiikkiä melkeinpä joka suunnasta, mutta aivan kaikki ei ole pilalla. Tuli Jon Nietoksen ja kumppanien viimeisten edesottamusten mukana jotain positiivistakin. Nimittäin! Tuotantokauden alkutahtien kanssa melkein yhtä aikaa julkaistiin For the Throne: Music Inspired by the HBO Series Game of Thrones -albumi, jolta on kuunneltavissa varsin hyvää musiikkia. Kokonaisuus on ehkä epätasainen, mutta kuitenkin tarpeeksi hyvä oikeuttaakseen olemassaolonsa.
Koska kyseessä on "Game of Thronesin inspiroimaa musiikkia", ei albumilla kuultavista sävelmistä olla päästy nauttimaan itse sarjassa. Toisaalta tämä on varsin hyvä, sillä harva näistä tuotoksista äänimaailmaltaan jaksojen taustalle sopisi.
Tarjolla lienee tuttuja artisteja aivan jokaiselle. On muun muassa Ellie Gouldingia, The Nationalia, Mumford & Sonsia, X Ambassadorsia, The Weekndia, Matt "Musen laulaja" Bellamya, A$AP Rockya sekä The Lumineersia. Henkilökohtaisesti olen myös hyvin ilahtunut upeaäänisen Jacob Banksin pääsystä tähän kovaan sakkiin.
Ehkä se eniten hitiksi suunnattu teos on The Weekndin, SZA:n sekä Travis Scottin Power is Power. Lyriikat ovat todella Game of Thronesia, mutta saundiltaan kappale olisi toiminut paremmin Black Pantherin soundtrackilla. Toisaalta ilman Travis Scottin luotiriimittelyä ja autotune-ulinaa oltaisiin voitu elää.
Maren Morrisin Kingdom of One sopisi sen sijaan soimaan lopputekstien taustalle.
Myös The Lumineersin kappale sopii lyriikoiltaan sekä tunnelmaltaan sarjaan kuin nakutettu.
Mumford & Sonsin kontribuutio ei ole menevintä sorttia, mutta sopiva osa kokonaisuutta.
Lisää kappaleita voisi ympätä tämän tekstin sekaan enemmänkin, sillä positiivissävytteiset tuotokset eivät jää näihin esimerkkeihin.
Yhtäläisyyksiä sanoitusten ja eri hahmojen tekosien välillä on huomattavan paljon, mikäli niitä vain kuuntelee. Kingdom of One lienee Cersein kappale, Power is Power sopii Daenerykselle, Jonille sekä Night Kingille ja Baptize Me on kuin Theon Greyjoyn tunnussävelmä. Ja tässä vain muutama esimerkki.
Albumin kimppuun pääsee muun muassa Spotifyn kautta.
Mikäli kokonaisuus ei ensimmäisellä kuuntelulla säväytä, kehottaisin kuuntelemaan sen myöhemmin toistamiseen. Ensimmäinen kuuntelukerta jätti suuhun pettymyksen maun, mutta toisella kertaa albumi kolahti ainakin itselleni huomattavasti paremmin. Mutta jaa, ehkä kahdeksas tuotantokausi kannattaisi myös katsoa myöhemmin uudelleen, josko sekin parantuisi toisella katselukerralla?
Tjaa, tuskinpa sentään.
