Visioita ja viilausta
Football Manager porskuttaa vuodesta toiseen, vaikka uudistukset ovat yleensä urheilupeleille tyypilliseen tapaan vain minimaalisia päivityksiä. Suuria mullistuksia ei ole tänäkään vuonna havaittavissa. Perusideana toimiva joukkueen luotsaaminen kohti menestystä ja sen yli jaksaa kuitenkin edelleen koukuttaa.
Suurin uudistus liittyy joukkueen taustavoimiin, mikä on varsin tervetullutta. Joukkueenjohto antaa nyt heti alussa kattavat ja selkeät tavoitteet alkavalle sekä tuleville kausille. Tavoitteet luokitellaan tärkeydeltään vaadittuihin, suositeltuihin sekä ei-tärkeisiin, joiden mukaan managerin tulisi joukkuettaan luotsata. Päällystöllä voi olla omat sanottavansa niin pelityylin kuin siirtomarkkinoidenkin osalta. Tärkein osio on kuitenkin menestys, jonka puute on suurin potkujen aiheuttaja. Harmittavasti tavoitteita ei voi tarkastella joukkuetta valitessa, vaan peli pitää aloittaa ennen kuin vaatimuksia pääsee näkemään.
Myös pelaajasopimuksien teko on nyt entistä monipuolisempaa. Lupaavalle junnulle ei enää tarvitse heti luvata avauskokoonpanopaikkaa, vaan sopimuksiin voi ujuttaa pykälän, jonka mukaan peliaika lisääntyy pikkuhiljaa.
Edellisessä versiossa uudistetut treenausmekaniikat sekä joukkuedynamiikka ovat aika lailla ennallaan. Sen sijaan oikeassakin maailmassa kiistanalainen videotuomarointi eli VAR-teknologia tuntuu menneen taaksepäin, ellei jopa rikki. Videolta tarkistettavat maalit nimittäin hylätään 99% varmuudella. Tämän lisäksi ruutuun saattaa lävähtää väärä tilanne, ja pelaajalle näytetään juuri vedettyä pilkkua, kun pitäisi näyttää sitä videolta tarkistettua rikettä.
Muista uudistuksista mainittakoon pari uutta henkilökunnan jäsentä, sakkokassa, grafiikkamoottorin pikkuviilaus sekä kehityskeskus, joka liittyy juonioritoimintaan. Junioritoiminnan keskittäminen yhden valikon alle on hyvä idea, mutta toteutus on jätetty puolitiehen. Kokonaisuus näyttää aivan liian sekavalta, jotta juniorityöhön jaksaisi panostaa kunnolla.
Toimivaa ei kannata korjata
Pelillisistä ongelmista mainittakoon avustajat, jotka ovat kiireisen managerin tärkeimpiä apuvälineitä. Vielä edellisessä versiossa assistenttien neuvoihin saattoi pääsääntöisesti luottaa. Nyt apulaismanageri saattaa ehdottaa nelostopparin laittamista kentälle tärkeään Mestarien liigan matsiin. Tämäkin osittain rikkinäinen ominaisuus on helposti yhdistettävissä uudistuneeseen raporttivalikkoon, joka oli ennen yksinkertaisempi.
Toinen suuri pelillinen ongelma on hyökkääjien tehottomuus. Läpiajoista on turha odottaa maaleja, eivätkä virtuaalipalloilijat tunnu yltävän oikean maailman versioidensa saavutuksiin. Esimerkkinä Tottenhamin maalipyssy Harry Kane, joka ei saa palloa maaliin muuten kuin pilkulta. Pelitavan muutos ei juurikaan vaikuta tähän, joten vian täytyy olla jossain taustalla pyörivissä koodeissa. Tekoälyn ohjastamilla joukkueilla hyökkääjät tekevät kyllä maaleja, mikä aiheuttaa epäreiluuden tunnetta.
Teennäinen kasvojenkohotus
FM2020 on monelta osin aikamoinen pettymys. Esimerkiksi useat aiemmin hyvin toimineet valikot ovat muuttuneet ulkoasultaan sekavammiksi ja monimutkaisimmiksi, mikä syö mielekkyyttä varsinkin, kun ulkoasu on yleisesti ottaen melko ankea. Tiedonmurusten etsiminen valikkoviidakosta turhauttaa hyvin nopeasti. Ulkoasua saa onneksi muokattua jonkin verran, mutta ei täysin vapaasti. Piristysruiskeeksi tarkoitettu otteluiden 3D-toteutus ei ole edennyt oikeastaan mihinkään. Pelaajat näyttävät edelleen kuminauhalla liikuteltavilta puupökkelöiltä. Vanha kunnon 2D on edelleen tosimanagerin valinta.
Football Manager 2020 törmää vuosittain julkaistaville urheilupeleille tuttuun ongelmaan: uudistuksia ei ole tarpeeksi, jotta pelistä kannattaisi maksaa täyttä hintaa. Pohjalla on hyvä peruspeli, mutta uudistuksia tehdään vain uudistuksen vuoksi, jotta voitaisiin myydä uutta versiota. Koukuttavuus on ennallaan, mutta takaraivossa jyskyttää pieni turhautumisen tunne.
