Call of Dutyn yhtenä pelimuotona käynnistynyt Warzone alkoi korona-aikana elää omaa elämäänsä. Kyseessä on eräs suosituimmista kuninkaallistaistoista, eikä syyttä. Viimeisimmän CoD-päivityksen myötä myös Warzonelle on päätetty tehdä versiotuunaus. Mutta onko mikään muuttunut?
Jotain vanhaa...
Warzonen vaikutusta kuninkaallistaistojen mekaniikkaan ei voi kiistää. Tarjolla on ollut alusta asti sujuvaa toimintaa, jossa vauhti on sopiva ja henki hellässä. Pelaajat pudotetaan 1–4 hengen joukkueissa kutistuvalle pelialueelle keräämään aseita, kunnes viimeinen elossa saa nauttia voittoisasta kana-ateriasta. Matkasta loppua kohti on kuitenkin tehty yhä monipuolisempi.
Kovaan perusytimeen ei ole koskettu, sillä kaikki tutut komponentit löytyvät paikaltaan. Kuolleet sotilaat päätyvät Gulagiin, jossa taistelemalla voittoisalle pelaajalle annetaan uusi mahdollisuus palata pelikentälle. Myös ajoneuvoilla päästään päristelemään ja entistä laajempaa esinevalikoimaa käyttämään tihutöissä.
Varusteiden kerryttämistä on mahdollista vauhdittaa suorittamalla erilaisia minitehtäviä, kuten tiettyjen pelaajien salamurhaamista tai kassakaappien ryöstelyä. Palkintona on mahdollista saada monikäyttöistä käteistä tai esimerkiksi seuraavan pelialueen kutistumisen paljastavaa tiedustelutietoa. Käteinen on kriittinen resurssi, sillä erityisesti joukkuetoverien palauttaminen kentälle vaatii kylmää turskaa.
Järjestelmä tukee eri laitteiden välistä yhteispelaamista, mikä johtaa luonnollisesti valittamiseen milloin konsolipelaajien tähtäysavustuksen, milloin hiiritähtäyksen epäreiluudesta. Itse uskon tappioni konsolipelaajia vastaan johtuvan yksinkertaisesti kädettömyydestäni. Onneksi ristiinpeluumahdollisuuden voi halutessaan kytkeä pois päältä.
Aivan uutena asiana ominaisuuksia jaetaan myös Warzone Mobilen kanssa. Yhteispeli ei ole sentään tuettuna, mutta tasoprogressio jaetaan mobiili- ja perusversioiden välillä.
...jotain uutta...
Tutuista komponenteistaan huolimatta moni asia on tuunattu entistä ehompaan kuntoon. Gulag on muutettu soolotaistelusta 2v2-otteluksi. Nelikolla on vastassaan myös todellinen vangin dilemma: kieltäytymällä taistelusta astuu areenalle vahvasti aseistettu vartija, Warden, jonka kukistamalla kaikki neljä vapautuvat. Liian pitkään vartomalla kaikki neljä häviävät. Kannattaako riski, vai olisiko vastapuolen nirhaaminen silti yksinkertaisempaa?
Ajoneuvovalikoima on entistä laajempi, erityisesti helikopterien ja veneiden muodossa. Kartalta löytyy tankkauspisteitä, joiden voimin päristelyä voi jatkaa lähes kierroksen loppuun asti. Kiehtovana pikku-uudistuksena kutistuva pelialue ei ole enää yksittäinen supistuva ympyrä, vaan kierroksen keskivaiheilla alue jakautuu useampaan erilliseen ympyrään, jotka yhdistyvät vasta lopussa. Näin loppupelissä on mahdollista olla vastakkain kolmekin hyvin varustautunutta ryhmää.
Karttaa ryyditetään tekoälyn ohjaamilla sotilailla, joiden tappamisesta on mahdollista saada pieniä etuja. Kartalla on myös paremmin suojattuja linnoituksia, jotka valtaamalla varusteita on mahdollista buustata runsaastikin alkupelissä. Usein riski voi olla vaivan väärti.
Ilmaiseen pakettiin kuuluu myös DMZ:ksi kutsuttu tarkovmainen loottaa-ja-pakene-pelitila, jossa ryhmän tehtävänä on kerätä varusteita ja paeta aarteiden kera. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kuolon koittaessa kaikki menetetään, ja pakohelikopteri muodostaa luonnollisen pullonkaulan väijytyksille. Pelaajia motivoidaan pelaamaan myös DMZ-tilaa, sillä siellä avatut aseet ovat käytössä kuninkaallistaiston puolella ilman tasoprogressiota.
...muttei mitään sinistä
Kaiken kaikkiaan Warzone 2.0 tarjoaa sujuvinta CoD-moninpeliä tähän asti. Valittamisen aiheet ovat vähissä, mutta siitä huolimatta kehitysaskeleet ovat todella maltillisia ja asteittaisia. Hyvää ei kannata rikkoa, eikö vain? Tässä mielessä markkinointitermi 2.0 on erittäin osuva – kyseessä ei ole oikein uusi peli, vaan ennemmin merkittävä versiopäivitys. Eikä siinä mitään, versionumerointia voi käyttää haluamallaan tavalla: esimerkiksi Chromen viimeisin versio on 110.
Nenäni haistaa kuitenkin markkinointihypen, sillä julkaisu on esitelty ikään kuin uutena pelinä. Älkää erehtykö: tästä ei ole kyse, hyvässä ja pahassa. Kaikeksi onneksi enimmäkseen hyvässä, sillä alkuperäisessä Warzonessa ei ole mitään varsinaista vikaa. Tuntuu pikkumaiselta valittaa siitä, että tarjolla on edelleen maistuvaa toimintaa, mutta uusien asioiden tulisi olla hieman vaikuttavampia.
Ilmeisesti muutkin ovat huomanneet jipon, sillä huhujen mukaan pelaajamäärä on pudonnut nopeasti. Voisikohan olla niin, että kaksi samanlaista Warzonea syövät toisiltaan pelaajia? Niin tai näin, vika ei ole ainakaan siinä, etteikö uusi paketti olisi toimiva.
