Eurooppalaiset pelaavat pitääkseen hauskaa ja rentoutuakseen

ISFE, Interactive Software Federation of Europe, on julkaissut uusia tutkimustuloksia, jotka heijastavat videopelien pelaamisen suuntauksia Euroopassa. Tutkimuksen kattamilla 15 maan markkinoilla 16–49-vuotiaat vastaajat kertoivat käyttävänsä pelaamiseen lähes yhtä paljon aikaa kuin television katseluun tai perheen ja ystävien kanssa oleiluun. He pitävät pelaamista hauskana ajanvietteenä, jossa voi käyttää mielikuvitusta ja joka pitää mielen virkeänä.

Nielsen Games -yhtiön ISFE:n puolesta tekemän tutkimuksen tulokset paljastavat videopelien Euroopan markkinoiden nykyisen koostumuksen. Tulokset korjaavat joitakin yleisiä harhakäsityksiä pelaajayhteisöstä.

• Videopelit kuuluvat eurooppalaisten suosituimpiin vapaa-ajan harrastuksiin. Vastanneista 40 prosenttia pelaa viikoittain 6–14 tuntia television katselun, Internetissä surffailun tai ystävien ja perheen kanssa käytetyn ajan lisäksi.
• Videopelien katsotaan tarjoavan ainutlaatuisia hyötyjä muihin suuren yleisön viihdemuotoihin, kuten televisioon ja elokuviin, verrattuna. Vastanneista 72 prosenttia pelaa videopelejä, koska se on hauskaa, 57 prosenttia pelaa, koska peleissä voi käyttää mielikuvitusta, ja 45 prosenttia kertoo pelaavansa siksi, että pelit herättävät ajatuksia. Verkkopelaamisen sosiaalinen näkökohta on tärkeä toissijainen syy pelaamiseen.
• Eurooppalaiset pelaavat kotona vastuuntuntoisesti. Pelaavista vanhemmista 81 prosenttia pelaa lastensa kanssa. Yli puolet pelaavista vanhemmista seuraa aina, mitä pelejä heidän lapsensa pelaavat ja ostavat.
• Henkilöt, jotka eivät itse pelaa, eivät vaikuta suhtautuvan kielteisesti pelaamiseen. Heistä suurin osa (48 %) esittää ajan puutteen pääasialliseksi syyksi sille, että he eivät pelaa videopelejä. 
• Yhdistyneessä kuningaskunnassa 37 prosenttia 16–49-vuotiaista kuvailee itseään aktiiviseksi pelaajaksi, eli pelaajaksi, joka pelaa nykyään pelejä konsolilla, kädessä pidettävällä laitteella tai PC:llä. Espanjassa ja Suomessa vastaava osuus on 28 prosenttia.
• Videopelit eivät ole pelkästään nuorten harrastus; 30–49-vuotiaiden  ryhmässä aktiivisia pelaajia on Yhdistyneessä kuningaskunnassa 33 prosenttia, Suomessa 23 prosenttia ja Espanjassa 16 prosenttia.
• Naisilla on merkittävä asema pelimarkkinoilla: Yhdistyneessä kuningaskunnassa 29 prosenttia ja Espanjassa ja Suomessa 18 prosenttia 16–49-vuotiasta naisista määrittelee itsensä aktiiviseksi pelaajaksi.
• Yli kuusi pelaajaa kymmenestä ilmoittaa pelaavansa verkkopelejä. Verkkopelejä harrastavat kaikenikäiset miehet ja naiset, ja heistä 62 prosenttia pitää verkkopelaamista keskeisenä osana yleistä pelikokemusta.
• Kaksi kymmenestä eurooppalaisesta pelaajasta ilmoittaa suorittaneensa akateemisen loppututkinnon, 17 prosenttia pelaajista ilmoittaa toimivansa asiantuntijatehtävissä tai palvelualalla (esim. oikeustieteen, lääketieteen tai pankkitoiminnan alalla) ja 12 prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä myyntialalla, yrittäjänä tai hallintotehtävissä.
• Eurooppalaisista pelaajista 72 prosenttia hyödyntää pelikonsolinsa multimediatoimintoja esimerkiksi Internetin käyttöön, DVD-levyjen esittämiseen tai MP3-tiedostojen kuuntelemiseen.
• PEGIn (Pan European Gaming Information) ikäluokitussymbolit tunnetaan melko yleisesti kaikissa tutkimukseen osallistuneissa 15 maassa (93 % tuntee ne). Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista vanhemmista pitää PEGIn nykyistä ikäluokitusjärjestelmää äärimmäisen hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

ISFE:n hallituksen puheenjohtaja Jens Uwe Intat toteaa, että ”Tutkimustulokset vahvistavat sen, mitä alan työntekijät pitävät itsestään selvänä, nimittäin sen, että videopeleillä on nykyään vakiintunut asema viihdekulttuurissa. Videopelejä pelaavat kaikenikäiset miehet ja naiset kaikissa eri maissa. Tarjolla on valtava valikoima viihdettä, joka kattaa kaikki erilaiset mieltymykset ja taitotasot, ja aikuiset veronmaksajat, isovanhemmat ja lapset pelaavat kukin parhaaksi katsomallaan tavalla.”