Ammuskelupainotteisessa toimintaseikkailussa Nate lähtee etsimään kadonnutta aarretta. Homma sujuu alun merirosvohyökkäyksen jälkeen rauhallisissa merkeissä, kunnes palkatut rosvot avaavat tulen Natea kohti.

Rosvoista pääsee eroon kun ne ampuu kuoliaaksi. Pelasin normaalivaikeudella ja yksittäinen rosvo ei ole kummoinen uhka. Ampuvat pyssyllään siten että pitävät sitä väärinpäin kädessään gangstaräppäri tyyliin, jolloin eivät osu edes ladon pitkään seinään. Yksittäisen rosvon voi hoidella käsikähmällä, vaikka tämä ampuisi pistoolilla kohti niin juoksee vaan päin ja hakkaa sen nyrkeillä. Jos on useampi rosvo niin parempi silloin ampua ne kikkailun sijaan.

Ei peli pelkkää ammuskelua ole, välillä pääsee seinäkiipeilemään. Kiipeily on varsinainen puzzle kun pitää löytää oikea reitti perille. Sellaiset kohdat joihin voi tarttua on korostettu ja kokenut pelaaja huomaa kyllä nämä kohdat. Kiipeily on mielestäni pelin parasta antia ja olisi ollut kiva jos joitain ammuskelukohtauksia olisi vaihdettu kiipeilykohtauksiin.

Pelin lopussa tulee bunkkeri niminen luku, joka on silkkaa survival horroria. Mietin sakottaa pisteitä tuon takia, joka on melkoinen tyylirikko, mutta 22 lukua kestävässä pelissä tuo on vain yksi luku, joten katsotaan tuo läpi sormien.

Uncharted täyttää 15 vuotta tätä kirjoittaessa. Miltä peli tuntuu, siistiä retroa? Vanhat ps3 pelit eivät vanhene niin pahasti, kuin C64 ja Amiga pelit. Siitä vaan pelaamaan.