Ostin tämän kaksinpelattavaksi. Menoa ja melskettä riittää kun ammuskelee laumoittain päälle hönkiviä zombeja. Pelin välivideot ja pelin aikana tulevat sivukommentit ovat humoristisia ja niitä on kiva seurata ettei tule semmoinen olo että loppuisi jo välispiikit. Jos pitää vanhoista zombileffoista niin tämän pelin huumori varmaan uppoaa. Tähän ei varmaan mennyt kuin kolme tuntia pelata tämä kaksinpelinä läpi. Ei joutunut yrittämään samaa kohtaa uudelleen vaan peli antaa heti uuden elämän eikä tarvi palata taaksepäin. Tulee vaan tilastoihin miinusmerkintä kuolemista.
(Oliver, 30.07.2009 - 21:32) Capcom varautuu lauantaina Japanissa ilmestyvän Monster Hunter 3:n julkaisuun toimittamalla kauppoihin peräti kolme miljoonaa peliä. Yhtiön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun kolmannen osapuolen Wii-peliä toimitetaan julkaisuun miljoonittain Japanissa.
Wiin Mario Kart-kokemus kyllä jäi hieman latteaksi, tosin sen jälkeen kun kaikki Grand Prix -kisat oltiin voitettu kullalla ja kaikki sälä avattu. Tosin nettipelaaminen ja jatkuvat kilpamieliset kilpailut pitävät kyllä pelin parissa, jos siis henkeä siihen riittää.
Slaidaus systeemin nerffaus oli kyllä aika sikamainen temppu, itse kun olin tämän "käärmeilyn" käyttäjä vanhemmissa Mario Karteissa, kun yritettiin puristaa se viimeinenkin sadasosa ajasta pois.
Sain Klonoan syntymäpäivälahjaksi KonsoliFIN:in SOJ:lta ja olen ollut todella tyytyväinen. Peli on tasohyppelyltään hyvin yksinkertainen, mutta sitä maustaa eräs erikoisuus: tavallisen tasohyppelyn lisäksi Klonoa voi napata lähes jokaisen vihollisen kiinni sormuksellaan. Vangittuja vihollisia voi käyttää korkeammalle hyppäämiseen tai heittää niitä muita örveltäjiä päin. Tämä pieneltä kuulostava yksityiskohta tuo peliin juuri sellaista dynaamisuutta ja kikkailua, mitä kunnon platformerilta vaaditaan.
Meni jotain 5 tuntia Klonoan läpipeluuseen. Aika napakka tasohyppely. Juoni on aika kaamea. Englanninkielinen ääninäyttely kävi ärsyttämään niin laitoin Phantomile mielikuvituskielen, jossa japanilaiset piipittävät Zelda tyyliin. Kaikenkaikkiaan pidin pelistä. Käytin itse WiiMote poikittain ohjaustyyliä, mitä oli kehuttu netissä ja se toimi ihan hyvin. Muita moodeja en kokeillut. Peliä on haukuttu eri arvosteluissa helpoksi, mutta pelin lopussa tulee aika kiivaitakin loikkimiskohtauksia. Ei mitään ylitsepääsemätöntä kumminkaan kun pääsin pelin läpi.