Kolme kuukautta sitten arvioin Destinyn KonsoliFINille. Huomioin tekstissäni varsinkin huiman potentiaalin. Maailmat olivat laajoja, audiovisuaalinen tykitys ehtaa uuden sukupolven laatua ja toiminta nautittavan sujuvaa. Tarinaa ei paljoa kerrottu, ja se jos mikä turhautti. Uskalsin silti toivoa, että lähitulevaisuus paikkaisi puutteet lisäosien muodossa. Odotin runsaasti eeppisiä välivideoita, mukaansatempaavia uusia tarinoita, entistä upeampia uusia planeettoja tutkittavaksi ja paljon kerättävää tavaraa. Kaikki nämä yhdessä tekisivät Destinystä eheän ja eeppisen fantasiamaailman.
Puuduttavan toiston poisto?
Viimeiset kolme kuukautta avainsana on ollut toisto. Samoja alueita ja samoja tehtäviä on saanut vääntää kymmeniä kertoja parempien varusteiden toivossa, joita ei sitten useinkaan saanut. Tehtävien alussa kuultavat dialogipätkät osaa jo melkein ulkoa. Oman soturin haarniskan väriä on ehtinyt paremman tekemisen puutteessa tuunaamaan jo enemmän kuin tarpeeksi. Kyllästyminen on kolkutellut ovelle jo pitkään, mutta uusi ja mahtava tuleva lisäosa on silti antanut toivoa paremmasta.
Lisäosa tuli ja se myös meni. Pääasiallisia tarinatehtäviä taisi olla huimat kolme tai neljä kappaletta. Yhteen läpäisyyn kaverin kanssa meni muutama tunti. Tarinallisesti toimeksiannot herättivät enemmän lisäkysymyksiä kuin vastasivat vanhoihin vielä auki jääneisiin arvoituksiin. Tehtävissä koluttiin samoja paikkoja kuin aina ennenkin, mutta tällä kertaa lopusta alkuun päin. ”Uudistus” tuntui suorastaan huitsin hienolta. Tehtävät pohjustettiin samoin kuin ennenkin eli lyhyiden dialogipätkien voimin. Tai no olihan siellä lisäosaa mainostava traileri pohjalla. Olisin kipeästi kaivannut pelin maailmaa aidosti selventävää tarinankerrontaa enkä niinkään lisää mystistä soppaa vanhan päälle.
Toihan lisäosa mukanaan myös uusia aseita, nostetun tasokaton, muutaman moninpelikartan, uuden Raidin ja niin edelleen. Kaikki nämä bonukset tarkoittavat lisää sitä samaa, mitä pelaajat ovat jo tehneet julkaisusta asti: suorittaneet samoja tehtäviä yhä uudestaan ja uudestaan parempien varusteiden toivossa.
Ei näin, Bungie
Olisin niin kovasti halunnut pitää Destinystä. Kuitenkin kolme kuukautta ja yksi lisäosa myöhemmin peli on edelleen samassa pisteessä kuin ennenkin: täynnä itseään toistavaa samojen paikkojen koluamista ilta toisensa jälkeen. Merkityksellinen ja kiinnostava tarina innostaisi ehkä jatkamaan, samoin jos pelin laajassa maailmassa olisi jotain merkityksellistä tavaraa löydettäväksi. En laske tuntikausien pelaamisen tuloksena EHKÄ saatua uutta haarniskan kappaletta tai asetta merkitykselliseksi tavaraksi tarinan syventämisen kannalta.
Melkein joka ilta minunkin kaverilistallani ihmiset kuitenkin pelaavat Destinyä, joten kaikki eivät ole luopuneet toivosta. Joko niin tai sitten he ovat tyytyväisiä pelin nykyiseen tarjontaan. Mukava juttu heille, mutta minä odotin enemmän.
Kommentit
Aika samoilla linjoilla mennään. Jost...
Aika samoilla linjoilla mennään. Jostain syystä ton DLC:n julkaisun jälkeen innostus loppu Destinyn tahkoamiseen. Jotenkin vaan ton DLC:n tehtävät ja uudet roinat tuntu siltä että se grindaaminen alkaa täysin alusta.
Mulla on myös tullut melkein täysi st...
Mulla on myös tullut melkein täysi stoppi DLC:n myötä. Raidia olen pari iltaa kokeillut, mutta sen lisäksi en peliin pahemmin ole koskenut. Itseäni ärsyttää todella paljon Bungien luomat keinotekoiset pullonkaulat, jotka vaikeuttavat hahmon kehitystä ja nollaa käytännössä kaikkien säilytettävien aseiden kehityksenkin. Pelissä on niin paljon rajoituksia, että voisi luulla Päivi Räsäsen päässeen osaksi suunnittelua. On viikkorajoituksia materiaalien kohdalle, tiettyjä materiaaleja voi ostaa pelin sisäisellä valuutalla ja tavaroiden ostamista varten on pitänyt levuttaa ostettavan kaupan tehtäviä yhden levelin verran, jotta saa luvan ostoa varten. Oston jälkeen levuttaminen alkaa taas alusta.
Jos joku miettii Destinyn ostamista, niin suosittelisin melkein välttämään peliä. Peli vaatii valtavia määriä pelitunteja ja jossain vaiheesa Bungien niin päättäessä ne heitetään yhtäkkiä roskakoriin.
Edit.
On ollut valtava vapauttavaa pelata Destinyn rinnalla Far Cryta, jossa ei tarvitse suorittaa pelaillessa vaan voi vain nauttia pelailusta.
Kuten Destinyn yhteisöosuudesta fooru...
Kuten Destinyn yhteisöosuudesta foorumilla voi päätellä, löytyy pelistä kuitenkin koukuttavaa sisältöä, juonikehyksen jäädessä jo heti alussa toisarvoiseksi seinäruusuksi. Ilman tätä koukkua olisi peli jo pölyttynyt hyllyssä ensimmäisen kuukauden jälkeen. Harva peli jaksaa kolmea kuukautta.
Sosiaalinen kanssakäyminen ja tiukoista hetkistä yhdessä selviäminen on ollut Destinyn "se juttu". Uuden lisäpaketin arvo on sen Raidissa ja siihen varustautumisessa. Loppupomon luona jo ollaan 10 tunnin pelaamisen jälkeen. Tänään hahmonkehitystä ja huomenna uudella yrityksellä!
Jutun luettuani olen entistäkin tyyty...
Jutun luettuani olen entistäkin tyytyväisempi, että vein pelin vaihtoon vajaa kuukausi julkaisun jälkeen, kun kaikki oli jo vähintään kertaalleen nähty ja koettu. Kuten pelin ketjussakin olen moneen kertaan todennut: itse pelaaminen ja räiskiminen on toteutettu erittäin hyvin ja toimivasti, mutta kaikki muu sen ympärillä on jätetty niin puolitiehen, tai jopa alkutekijöihinsä, ettei voi kuin päätä pyörittää, että kuinka ihmeessä ja miksi näin.
activision taisi sitten kastroida bun...
activision taisi sitten kastroida bungien kun niin heikko esitys tuo destiny kyllä on
Annetaanpas sitten oma näkemys tähän ...
Annetaanpas sitten oma näkemys tähän asiaan, ostin tuon lisäsisällön ja ajattelin että nyt sitä täytettä tulee itse peliin ja mites sitten kävikään ei niin yhtään mitään mullistavaa rahat meni hukkaan. Eka kommentti on kyllä todella osuva, itselläni tätä peliä kohtaan on viha - rakkaus asetelma. Alan myös itse kyllästyä tuohon toistamiseen ja noihin Bungien tekemiin älyttömiin pelirajoituksiin joihin me pelaajat olemme saaneet tyytyä ja näin on pelaamisen riemu laskenut, ottaisivat oppia Mass Effect saagasta. Mutta toivo elää vielä tämän pelin suhteen.
Kommentoi
Kirjaudu kommentoidaksesi