Nintendon siirtyessä jälkikunassa HD-aikaan saavat kehittäjät ja julkaisijat hyvän tekosyyn kaivaa pelejään naftaliinista ja tuoda niitä Wii U:lle. Yksi tällaisista peleistä on kiitelty ja menestynyt Batman: Arkham City. Wii U:lla testattu Armoured Edition ei kuitenkaan vielä vakuuttanut.
Batman: Arkham City Armoured Edition on pohjimmiltaan tismalleen sama peli kuin muilla konsoleilla ja PC:llä jo nähty toimintapläjäys. Samaan pakettiin on vain ahdettu kaikki aikaisemmin julkaistu lisäsisältö sekä muutamia Wii U:lle suunniteltuja erikoisominaisuuksia. Batman liitelee edelleen vankilakaupunginosassa selvittäen koko farssin taustalla häämöttävää salaliittoa. Siinä sivussa kohdataan lukuisia sarjakuvista tuttuja pahiksia ja miksei hyviksiäkin. Pelin kohokohtia ovat sekä poikkeuksellisen sulavat taistelut että herkullinen varjoissa vaaniminen. Lepakkomies lentää nyrkkikahinoissa vihollisesta toiseen kuin kepeä kolibri. Erityisesti vastaiskuanimaatiot ovat mojovan tylyä katsottavaa. Hiiviskelykohdissa pelaaja puolestaan pääsee leikkimään kriminaaleilla kuin kissa hiirisaaliillaan.
Yksi Wii U -version uudistuksista on pelin nimeenkin livahtanut Lepakkomiehen uusi haarniska. Taistelussa turpaan mättämällä Batman kerää energiaa mittariin, jonka täytyttyä pelaaja voi aktivoida uuden erikoiskyvyn. Näin Nahkhiirmees kykenee erottamaan viholliset helpommin ympäristöstä ja aiheuttamaan näille kivuliaampia mustelmia. Rehellisesti sanottuna uudistus tuntuu turhanpäiväiseltä eikä tuo peliin mitään lisäarvoa.
Wii U:n paljon puhuttua ohjainta kosketusnäyttöineen hyödynnetään moneen otteeseen. Batmanin vimpaimien välillä puljaaminen sujuu näppärästi ruutua hiplaamalla. Räjähteitä seiniin suihkutettaessa ylimääräiselle näytölle ilmestyvä kartta auttaa hahmottamaan vihollissijainteja sekä poksauttamaan pommit eri aikaan. Hakkeroinnin tattien vatkaaminen on korvattu minipelillä, jossa pyritään vähän samassa hengessä löytämään ruudulta haluttu kohta sekä väistelemään samalla näytön halki pyyhkivää "palomuuria". Kauko-ohjattavaa batarangiakin voi ohjata Wii U:n Gamepadia kallistelemalla. Viimeksi mainittua liikkeentunnistusta lukuun ottamatta ominaisuudet ovat sinällään ihan näppäriä.
Liekö syynä testaajan kädettömyys, pelin keskeneräisyys vai totuttautuminen uuteen konsoliin, mutta Armoured Editionin ohjaus ei tuntunut niin terävältä kuin PC:llä. Gamepadin kanssa vehtaaminen tuotti vaikeuksia, joskin pienen hakemisen jälkeen taistelut alkoivat tuntua aavistuksen luonnollisemmilta. Vaikka liikkeentunnistuskontrolleja tai kosketusnäyttöä ei oikeastaan ole pakko käyttää, pitää pelaajan silti välissä siirtää katsettaan televisiosta ohjaimen ruudulle. Kokemus on vielä sen verran tuore, että ainakin Batmanin kohdalla kikkaileminen jäi häiritsemään. Näyttöjen välillä vaihteleminen ei tullut luonnostaan, vaikka ruudulla jonkinlainen ikoni aina asiasta ilmoittelikin.
Paikalla olleet esittelijät muistuttivat, että Gamescomissa pelattiin vielä E3-messuilta tuttua vanhahkoa kehitysversiota. Pelattavuuttakin enemmän tästä kieli karu ulkoasu. Lievätkö kokemukset PC-version kanssa jälleen kerran vääristäneet vaikutelmaa, mutta erityisesti ympäristön tekstuurit olivat todella heikkotasoisia. Valmiiksi saakka peli saataneen loppuvuodesta. Jos käännöksen lopullista versiota ei onnistuta tunaroimaan, pitäisi Armoured Editionista kehkeytyä hankkimisen arvoinen toimintapeli niille Wii U:n ostajille, jotka eivät ole sitä vielä läpi tahkonneet.
