Yksittäinen isompi kenttä on vaikeusasteesta sekä nurkkien nuohouksen huolellisuudesta riippuen kahlattu vajaassa tunnissa läpi. Lyhyydestään huolimatta Thumpin’ Wumpa -saarten joka kolkasta huokuu kehittäjien kunnioitus lähdemateriaalia kohtaan. Maailmaa värittävät tutut palmut, hiekkareitit, puulaatikot räjähtelevine variaatioineen sekä aina yhtä hullunkuriset vastustajat. Jopa perinteiset kolikot korvataan teemaaan paremmin sopivilla omenoilla. Valinnaisissa lisähaasteissa kutkutellaan hienovaraisesti nostalgiahermoja, kun Crash juoksee hätäpäissään kameraa kohti jättimäisen kivenlohkareen jahdatessa sankaria pitkin kapeaa ränniä. Neo puolestaan pääsee räiskimään avaruusmörköjä aluksensa kyydistä kasarityyliin toteutetussa minipelissä.
Sama huolellisuus ulottuu kentän ohella molempien hahmojen luontiin. Crashia ei tunneta peleissä varsinaisena supliikkimiehenä, joten ongelmaa kierretään pestaamalla Aku Aku kommentaattoriksi. Taisteluliikkeet tuovat muistoja menneistä: Vihollisia nujerretaan villeillä pyörähdyksillä sekä nopeilla potkuilla, kun erikoisiskussa hyödynnetään mukana kulkevaa jojoa. Neon aina yhtä ilkeämieliset läpät hoidetaan ammattitaidolla, ja lokalisointi on muun pelin tavoin huippuluokkaa. Kiero tohtori käyttää taisteluissa kaukoiskuja uskolliseen sädepyssyynsä turvautuen.
Kuten kaikkien erikseen myytävien figuurien kohdalla, vastine rahoille riippuu totta kai vahvasti fanituksen asteesta. Uutta sisältöä ei ole mahdottomasti, vaikka sankareilla voi luonnollisesti seikkailla halutessaan koko pelinkin läpi. Pienenä lisätäkynä tuoreet sensei-hahmot nostavat itse luotujen Imaginators-heppujen tasokattoa. Mikäli perheessä majailee innokas Skylanders-pelaaja, Crashiin ja Neoon panostamalla ainakaan valtaisia pettymyksiä jouluksi tuskin on luvassa.
Mykkäkoulu loppuu striimamalla
Crash Bandicootin tuoreista toilailuista pääsee nautiskelemaan lyhyehkösti myös ilman Skylandersin omistamista. Itse asiassa operaatioon ei tarvita edes konsolia, sillä nopealiikkeinen pussimäyrä vilahtaa Netflixin uunituoreessa Skylanders Academy -sarjassa. Yksi puolituntinen on omistettu nimenomaan Crashille, kun sankarijoukko yrittää etsiä keinoa lähettää vieraileva tähti takaisiin omaan ulottuvuuteensa. Jaksossakin perinteitä pyritään kunnioittamaan peleistä tutuilla sävelillä, räjähtelevillä laatikoilla sekä reipashenkisellä tasoloikinnalla. Mainitsemisen arvoisena temppuna mykkäkoulua vuosikaudet viettänyt pussimäyrä avaa kielenkantansa.
Vaikka lopputulos ei eroa mitenkään radikaalisti edukseen muusta lastenohjelmien perustarjonnasta, on kelvollisesti tuotettua sekoilua vaivatonta seurata. Kuitenkin muutamien jännittävien kohtausten vuoksi perheen pienimpien kannattaa turvautua vanhempien seuraan yhteisen telkkarihetken äärellä. Myös Netflixin Skylanderit puhuvat suomea, tosin syystä tai toisesta lokalisoinnin taso sattuu aikuisen korvaan enemmän kuin peliversiossa.