ID@Xbox-leiman alla julkaistaan nykyisin hurja määrä pikkupelejä Xbox Onelle. KonsoliFINin artikkelisarjan toisessa osassa tutustutaan viiteen nimikkeeseen kyseisestä kategoriasta. Jatkoakin seuraa.
Project Root
Ensisilmäyksellä Project Root näyttää klassisen hauskalta lentelyräiskinnältä, mutta totuus on jotain aivan muuta. Toiminta on tehty huonolla tavalla haastavaksi, eikä pelin alussa nanonsekunnin ajan vilahtava epilepsiavaroitus ole turha. Meininki on nimittäin niin levotonta, että pelaaminen täytyy suorittaa muutaman minuutin pätkissä. Muuten tulee sen verran paha olo, että silmiin sattuu ja saattaapa yrjökin käydä kylässä. Vihollisia ja panoksia puskee jatkuvalla syötöllä 361 eri suunnasta. Näiden kanssa pärjää vielä jotenkin, mutta kuvan ulkopuolelta tulevat ohjukset kiristävät hermoja toden teolla. Peli myös nykii välillä ja fontit ovat niin pienellä, ettei niitä näe lukea ja juoni menee ohi. Todellista ADHD-meininkiä sietäville Project Root varmasti sopii. Muille sitä ei voi suositella.
1/5
A-P Kuutila
Mitsurugi Kamui Hikae
Mystery Castle
Replay - VHS Is Not Dead
Team Replayn kehittämä, loistavasti nimetty Replay: VHS Is Not Dead pyrkii miellyttämään nostalgikkoja retrohenkisellä ulkoasullaan ja lukuisilla elokuvaviittauksillaan. Pääosan geneerinen jantteri saa videovuokraamosta käsiinsä maagisen kaukosäätimen sekä nipun VHS-kasetteja. Illalla sohvalle istuutuessaan miekkonen imeytyy vuokraamiensa elokuvien miljöisiin. 70 kenttää on jaettu neljän eri teeman mukaisesti: välillä ollaan Tuesday the 31th -teinikauhupläjäyksessä, ajoittain taas Star Trip VII -tieteishäröilyn maisemissa.
Replay: VHS Is Not Deadin idea pyörii kahden eri hahmon kontrolloimisen ympärillä. Sen sijaan että mukana olisi kaverin ohjastama kumppani, joutuu pelaaja yksin tolskaamaan kahden eri hahmon kanssa. Soppaa sekoitetaan mahdollisuudella kelata aikaa, jolloin molemmat hahmot palaavat kertaalleen kuljettua reittiä takaisin lähtökuoppiinsa. Pelimekaniikka vaikuttaa alkuunsa hämmentävän monimutkaiselta, mutta kunhan homma iskostuu selkärankaan, muodostuu siihen oma hämmentävän vinksahtanut logiikkansa – jos on muodostuakseen. Siksipä molempien hahmojen saattaminen maalina toimivan klaffitaulun luo on enimmäkseen aivot nyrjäyttävää touhua. Ajoittain mieleen nousee kahdeksan vuoden takainen Jonathan Blow'n kyhäämä Braid-mestariteos, jossa aikamekaniikoja oli hyödynnetty astetta nokkelammin.
Replay: VHS Is Not Dead on parhaimmillaan nerokkaan raivostuttava pulmapeli, jonka harva kuitenkin jaksanee tahkota loppuun saakka.
2/5
Jaakko Herranen
Azkend 2
Suomalaisen 10tons Ltd. -studion pulmapeli Azkend 2 vie pelaajan syvälle meren pohjaan. Seikkailu alkaa, kun valtava pyörre imaisee sisäänsä merellä seilaavan laivan sankaritar mukanaan. Tarinallinen kampanja sisältää yhteensä yli 60 kenttää. Tehtävien ratkonnassa yhdistetään samanlaisia kuvakkeita ketjuiksi. Jokaisesta suoritetusta pulmasta sankaritar saa itselleen tavaran, jonka avulla hahmon matka jatkuu eteenpäin. Helppoa pulmien selvittäminen ei ole, sillä ratkomista vauhdittaa muun muassa tikittävä kello. Azkend 2 tarjoaa myös haastepuolen, jossa tarkoituksena on kerätä mahdollisimman monta pistettä sekä voittaa oma aiemmin tarinan puolella tehty ennätys.
Azkend 2 on parin päivän hauska iltapuhde. Sen heikkous on kankea ohjattavuus. Xbox Onen ohjain ei liiku tarpeeksi nopeasti kiireellisissä tilanteissa eikä sillä ohjaaminen ole tarpeeksi tarkkaa tietyissä tehtävissä. Tekele on kuitenkin saatavilla myös mobiililaitteille. Androidilla kokeiltaessa Azkend 2 tuntui huomattavasti mukavammalta, koska kosketusnäytön käyttäminen on selkeästi tarkempaa sekä nopeampaa. Candy Crush Sagan jalanjäljissä kulkeva peli on oiva esimerkki kotimaisesta mobiilipeliosaamisesta. Onkin toivottavaa, että 10tons Ltd. jatkaa vastaavanlaisten tuotteiden kehittämistä myös jatkossa.
4/5
Miia Lyyra
