Mass Effect: Suuri avaruusseikkailu

Muistan epämääräisesti, kun Mass Effect julkistettiin X05-tapahtumassa. En ollut mitenkään erityisen perehtynyt BioWaren tuotteisiin – Knights of the Old Republic jäi aikoinaan kesken, enkä muihin ollut edes koskenut. Kuuntelin lähinnä tovereiden hehkutuksia varautuneesti, eivätkä julkaisua edeltäneet videot saaneet päätäni kääntymään. Mass Effect tuli lopulta kauppoihin marraskuussa 2007, mutta olin tuolloin suorittamassa palvelustani isänmaalle. Monet irkkitutut jaksoivat kuitenkin hehkuttaa peliä, joten päätin inttitahdin löystyessä hankkia pelin käytettynä alkuvuodesta 2008. Yllätys oli suuri ja mieluinen – lopputekstien rullatessa ruudulle jähmetyin paikoilleni ja pian jo julistin Messengerissä Mass Effectiä Xbox 360:n parhaaksi peliksi. Saatanpa olla edelleen samaa mieltä. Päällimmäisenä kokemuksesta eivät jääneet mieleen hitaasti lataututuvat tekstuurit tai ailahteleva ruudunpäivitys vaan mieltä kutkuttava tieteisseikkailu.

Ylös, ulos ja galaksiin!

Mass Effect alkaa hitaasti ja paljastaa korttinsa aavistuksen verkkaisesti. Ensimmäisen noin tunnin aikana vaelletaan Eden Primellä lineaarisesti ja vailla suurempia valinnanmahdollisuuksia. Citadeliin saavuttaessa pelaaja päästetään hiljalleen irti lieasta. Avaruusasemalla Shepard saa liikkua vapaammin ja törmää niihin pahamaineisiin hisseihin. Lataustaukoja vähemmän ovelasti peittelevien kulkuvälineiden ongelmallisuutta on kuitenkin liioiteltu. Lukemattomien hissimatkojen aikana pelaaja kuulee hyviä juttuja, kun Shepardin rinnalla seikkailevat hahmot keskustelevat keskenään. Toisinaan hiljaisuuden täyttää klassinen hissimusiikki tai uutissähkeet.

Pelaaja törmää Citadelilla haahuillessaan yhteen jos toiseenkin apua kaipaavaan galaktiseen kansalaiseen. Monet näistä antavat Shepardille tehtäviä, joita voi myöhemmin käydä suorittamassa Linnunradalla seilatessaan. Osan toimeksiannoista voi kuitenkin selvitellä ihan paikan päällä rupatellen tai ympäristöjä nuuskien. Kukapa unohtaisi Shepardin ikiomaa fania, Kondrad Verneriä, tai tuota tunkeilevaa toimittajaa, jolle antaa mieluusti opetuksen tiukalla luuvitosella? Siinä sivussa tutustutaan ikään kuin varkain galaktisen yhteisön politiikkaan ja tapoihin. Pelaaja voi viettää tuntikaupalla aikaa ampumatta laukaustakaan, eikä se haittaa pätkääkään mainiosti toteutettujen keskustelujen ja mielenkiintoisen pelimaailman ansiosta.

YouTube: Oodi Mass Effectin hisseille

Ensimmäisellä Citadel-visiitillä värvätään myös tiimi täyteen vahvistuksia. Ryhmänjäsenillä on tärkeä asema Mass Effectissä, sillä toverit tapaavat tarjota näkemyksiään koetuista seikkailuista ja tehdyistä päätöksistä. Samalla hahmot avautuvat vähitellen Shepardille omista ongelmistaan. Mikäli hitaita hissimatkoja jaksaa sietää ja keskusteluihin panostaa, kiintyy pelaaja pakostakin tiimikavereihinsa. Mikä hienointa, Shepardin mukana hengailevat kamut osallistuvat yllättävän usein myös keskusteluihin. Hahmot eivät ole ainoastaan toverillisia maalitauluja taisteluissa vaan tärkeä osa pelin viehätystä ja kerrontaa. Mass Effect 2:ssa hahmojen merkitystä on korostettu vielä entisestään, joten juttutuokioita aluksella ei kannata missään nimessä missata.

Makoilua mahan täydeltä

Shepardille ja välillisesti pelaajalle annetaan huomattavasti vapaammat kädet, kun komentaja hyväksytään Spectre-erikoisjoukkoihin. Ylennyksen seurausten ohella myös varsinainen tilaisuus itsessään on huomionarvoinen. Vastaavanlaiset hetket kuuluvat olennaisesti tieteisseikkailujen perinteeseen. Neuvoston aina yhtä epäileväinen ja vastahakoinen turiaanijäsen, joka tunnetaan muuten parhaiten sormilla tehdyistä lainausmerkeistään, joutuu hänkin myöntymään vakuuttavien näytteiden edessä. Taustalla alkaa hiljalleen pauhata ensimmäiselle Mass Effectille tyypillinen tieteisteemoja huokuva musiikki, kun neuvoston jäsenet julistavat suurin sanoin Spectre-agenttien tärkeää roolia. Huhujen mukaan useampikin pelaaja kärsii kohtauksen aikana kylmistä väristyksistä. Sama ilmiö saattaa toistua pian uudelleen, sillä Shepardin annetaan pitää vielä oma puheensa, kun hänelle lyödään käteen avaimet kapteeni Andersonin vanhaan kiesiin, SSV Normandyyn.

YouTube: Shepard hyväksytään Spectreksi

Vaikka Normandy on täynnä huippukehittynyttä teknologiaa, jossakin on kuitenkin säästetty. Avaruuslaivan kansien välillä liikutaan tuskallisen hitaalla hissillä, jossa ei kuulla musiikkia tai päästä nauttimaan juttuseurasta. Käytännössähän Normandyn ohjaksissa vitsailee heikkojalkainen Jeff ”Joker” Moreau, mutta komentaja voi käskyttää alusta matkoille ympäri Linnunrataa. Pelaajan täytyy vain astella aluksen keskiössä komeilevalle kartalle, josta avautuu varsin valoisa näkymä kotoisasta galaksistamme. Jo pelkästään erilaisten planeettojen kuvauksia tutkaillessa vierähtää helposti tovi, sillä niihin kätkeytyy usein hauskoja tarinoita ja yksityiskohtia muinaisista muukalaisista tai eriskummallisista tapahtumista.

Käytännössä jokaista planeettakuntaa kohden löytyy yksi kivimöykky, jolle pelaaja voi laskeutua tekemään lähempää tuttavuutta. Vaikka Mako-mönkijällä liikkumisesta on kirjoitettu ja laulettu tuhansia valitusvirsiä, piilee planeettojen tutkimisessa sitä jotakin. Näkymät toisinaan kylmien, tulisten, happamien tai vain viimaisten maailmojen pinnalla ovat parhaimmillaan kuin suoraan märistä tieteisunista. Erityisesti Bring Down the Sky -laajennuksen horisontti pelottavan lähellä siintävän planeetan kera on taianomainen, eikä Kuu-vierailunkaan maisemia voi moittia. Harmillisesti suurin osa kivipalloista kärsii mitä ihmeellisimmistä pinnanmuodoista, joita ei todellakaan ole suunniteltu Makolla matkustamiseen, vaikka laite toki melkein pystysuoria seinämiä nuoleekin. Lisäksi useimmat planeettojen rakennuksista ovat kuin samasta avaruuspuusta veistettyjä. Tunnetta todellisista tutkimusseikkailuista tuntemattomaan jää silti kaipaamaan jatko-osassa.

YouTube: Shepard ottaa Normandyn haltuunsa

Planeetoilla päästään osallistumaan hauskoihin ja hiukan tuskallisiinkin seikkailuihin. Elatanialta Shepard löytää prothealaisrauniot, jotka aktivoimalla hän kokee jälleen näkyjä. Tällä kertaa ne tosin koskevat muinaisten muukalaisten tarkkailemia luolamiehiä vuosituhansia sitten. Marsissa piilotelleet prothealaiset olivat siis tietoisia maapallolla kehittyneistä kädellisistä ja jopa tutkivat näitä ennen sivilisaationsa romahtamista. Eletanialla joudutaan myös jahtaamaan luotaimesta kadonnutta datamoduulia. Valitettavasti yksi planeetalla pyörivistä apinankaltaisista elukoista on poiminut esineen mukaansa, joten Shepardin täytyy ruveta eläintohtorina tutkimaan avaruusapinoita yksi kerrallaan. Aggressioiden purkamisesta yhteenkin elukkaan palkitaan neljällä renegade-pisteellä ja mahdollisesti tiimikavereiden tuomitsevilla tai kannustavilla kommenteilla.

Vi-Vi-Virmire

Mass Effectissä pelaajalle annetaan välissä enemmän valinnanvapautta, kun taas toisinaan Shepardin täytyy edetä tiukempien rajojen puitteissa. Suoraviivaiseen kerrontaan on helpompi rakentaa vakuuttavia kokonaisuuksia, joten ei liene yllättävää, että yksi Mass Effectin muistorikkaimmista seikkailuista koetaan Virmirellä, kun Shepard pääsee ensimmäistä kertaa kunnolla Sarenin peesiin. Planeetta itsessään on varsin idyllinen: vaahtopäät halailevat jyrkkiä kallioita ja kauniita rantahietikoita, kun horisontissa välähtelevät myrskypilvet ennakoivat tulevaa jännitysnäytelmää. Paratiisin keskellä odottaa Sarenin tutkimuslaitos salaisuuksineen.

YouTube: Shepardin tiimi kohtaa Sovereignin

Ennen varsinaista operaatiota Shepard kohtaa salarialaisen iskujoukon. Kyseisen rodun edustajat tunnetaan enemmänkin nopeasta puheestaan ja tutkimustyöstään, mutta he osaavat olla myös varsin viekkaita vakoojia. Virmirelle lähetettyä salarialaisryhmää komentaa kapteeni Kirrahe. Hän antaa joukoilleen inspiroivan puheen – ”We held the line!” kaikuu vielä pelaajan mielessä, kun joukot jo syöksyvät kohti Sarenin tutkimuslaitosta.

Tukikohdan sisällä Shepard tapaa puolivahingossa Sovereignin, joka paljastuu puolestaan ihka oikeaksi reaperiksi Sarenin keppihevosen sijaan. Kone puhuu jykevän matalalla, uhkaavalla äänellä. Vaikka keskustelua voisi syyttää turhan suorasukaisesta selittämisestä, antaa se kuitenkin Mass Effectin tarinalle tuikitärkeän käännepisteen. Sovereignin ylimielinen paasaus maalaa Linnunrataa uhkaavasta konerodusta pelottavan kuvan. Pian kohtaamisen jälkeen Shepard pääsee jutustelemaan myös Sarenin kanssa. Sovereign ja sen piilossa väijyvät konetoverit saattavat olla todellinen uhka, mutta kaidalta polulta eksynyt Spectre-agentti antaa ”pahuudelle” kasvot, mikä tuo kerrontaan huomattavasti lisäväriä. Karismaattisesti esiintyvä Saren antaa teoilleen perusteluita, jotka auttavat puolestaan rakentamaan hahmolle moniulotteisuutta.

Virmire osoittautuu varsin kohtalokkaaksi paikaksi, sillä Shepard menettää siellä vähintään yhden ja pahimmillaan myös toisen tiimikaverin. Komentajan hurjaan joukkoon kuuluva Wrex pillastuu täysin ennen hyökkäyksen alkamista, sillä galaksin kohtalon vastakkaisessa vaakakupissa on kroganien tulevaisuus. Saren nimittäin kehittelee Virmirellä ratkaisua Wrexin rotua riivaavaan syntyvyysongelmaan. Tilanne kärjistyy nopeasti niin ikäväksi, että Wrex vetää lopulta pistoolinsa ja rupeaa osoittelemaan sillä Shepardia. Riidan voi ratkaista suhteellisen helposti ilman verenvuodatusta, mutta mikäli pelaajaa sattuu hatuttamaan dinosaurusmiehen pelleily, voi tämän tuskaiset vääntelehtimiset lopettaa siihen paikkaan. Jos korttinsa taasen pelaa oikein huonosti, puuttuu muukalaisia karsastava Ashley tilanteeseen ja lahtaa kiukuttelevan ryhmänjäsenen tylysti takaapäin. Harva pelaaja kuitenkaan halunnee oikeasti Wrexistä päästä eroon – sehän tarkoittaisi antoisista keskusteluista luopumista!

YouTube: Shepardin valinta Virmirellä

Jos Ashley kuitenkin päättää riistää miehekkään tiimikaverin hengen, voi tälle antaa piakkoin samalla mitalla takaisin. Kun tutkimuslaitokseen asennettua ydinasetta ollaan asentamassa ja odotellaan Jokerin saapumista paikalle, täytyy Shepardin tehdä valinta Kaidanin ja Ashleyn välillä. Mikäli hahmojen kanssa käy juttelemassa aktiivisesti tehtävien lomassa Normandyn kyydissä, voi virtuaalisen kaverin tapattaminen olla yllättävän hankalaa. Omaa valintaani tuumasin tovin jos toisenkin ensimmäisellä pelikerralla. Mikä mieluisinta, päätökset vaikuttavat hitusen myös jatko-osien tarinaan. Muutosten kosmeettisuudesta huolimatta pelihahmon historian huomioiminen antaa BioWarelle hyviä työkaluja varsinkin kolmatta osaa mietittäessä.

Seksi vie ja Normandy tuo

Virmiren ja pelin loppuhuipennuksen välille mahtuu joitakin maukkaita hetkiä. Kukapa ei esimerkiksi haluaisi suoda kapteeni Andersonille mahdollisuutta lätkäistä turpaan lähettiläs Udinaa? Ehkä kuuluisin Mass Effect -kohtaus koetaan kuitenkin ennen Ilosta. Riippuen Shepardin sukupuolesta ja käytöksestä seikkailun aikana hän saattaa joutua kahdenkin potentiaalisen parittelukumppanin ahdistelemaksi. Vaikka ehdotuksia kimppakivasta voi heitellä ilmoille, ei petiin saa kellistettyä kuin yhden partnerin. Avaruusseksistä itsestään ei jää hirvittävästi kertomista jälkipolville, mitä nyt ruudulla saattaa vilahtaa asareille luonnollisen sinistä takamusta, mutta aikoinaan hupia irtosikin amerikkalaisen Fox TV:n kyseistä kohtausta käsitelleestä raportista. TV-kanavan väki oli aiheesta tohkeissaan ja totaalisen kujalla.

YouTube: Kohti Ilosta

Kun galaksin kohtaloa ruvetaan tosissaan ratkomaan, on Shepardin seksiseikkailuja ehditty sulattelemaan jo tovi jos toinenkin taistelukentällä. Ajojahti vie komentajan lopulta takaportin kautta Citadelille, jolloin peli pistää likoon kaikkensa. Kehittäjät ovat todennäköisesti pantanneet avaruustaisteluja juuri loppuhuipennusta varten. Onhan se makean näköistä, kun Sovereign vyöryy geth-saattueessa avaruussumun seasta kohti Citadelin miehuullisia puolustuksia. Turiaanilaivaston ylpeydet ovat kuin paperia maailman mahtavimman koneen käsittelyssä. Dramaattinen musiikki ja kuvallinen kerronta nostavat helposti niskavillat pystyyn – etenkin Normandyn johtamien allianssijoukkojen saapuessa paikalle ja lopullisen kurituksen alkaessa. Sovereign näyttää enää lähinnä Citadelin turkkiin takertuneelta kirpulta, kun amiraali Hackett antaa Lance Henriksenin äänellä kliseisen mutta täydellisen militaristisesti sopivan käskyn: ”Hit it with everything we’ve got”.

YouTube: Citadelin taistelu alkaa || Citadelin taistelu || Loppu ja epilogi

Samanaikaisesti Citadelin sisällä käydään toisenlaista taistelua, kun Shepard ja Saren ottavat mittaa toisistaan. BioWare kruunaa kuvauksensa Sarenista karismaattisena ja uskottavana pahiksena antamalla pelaajille mahdollisuuden puhua hänet tappamaan itsensä. Harmillisesti oivaltava ratkaisu vesitetään nopeasti, sillä Saren herää Sovereignin voimien ilmentymänä vielä henkiin. Muistakin pienemmistä yksityiskohdista voidaan varmasti valittaa: miksi esimerkiksi ne perhanan räjähdykset kajahtavat avaruudessa niin komeasti? Moiset sivuseikat kuitenkin vajoavat helposti intensiivisen  alle. Kukaan tuskin uskoo Shepardin kuolleen loppurytäkässä, mutta kun sankarimme nousee raunioista, tiimikavereiden epätoivo kääntyy hämmästykseksi ja taustamusiikki nousee melankolisesta pimputuksesta voittoisaan cresendoon, ei voi kuin kiljua hiljaa mielessään, että tässähän on ehkä paras loppuhuipennus koskaan.

Raputaistelu

Lopputaistelun jälkeen nähdään vielä lyhyt epilogi, jonka luonne riippuu jälleen kerran Shepardin valinnoista. Komentaja saa myös päättää, otetaanko lähettiläs Udina vai kapteeni Anderson neuvostoon tai koko neuvoston johtajaksi. Kirsikkana kakun päälle tarjotaan tyylikäs potretti Shepardista avaruushenkistä taustaa vasten. Normandyn kaartaessa kaukaisuuteen lopputekstit rullaavat ruudulle ja taustalla alkaa tikittää Fauntsin M4 Part II. Varsin tuntemattoman edmontonlaisbändin biisin valitseminen lopputeksteihin oli oiva teko BioWarelta. Kappale istuu tehtäväänsä erinomaisesti, sillä ainakin minä jäin vielä fiilistelmemään juuri päättynyttä vuoristorataa. Biisin soundi sopii täydellisesti Mass Effectin äänimaailmaan ja juuri kyseiseen hetkeen. Ratkaisu muistuttaa hieman Poets of the Fallin ja Remedyn välistä yhteistyötä, ja molemmissa tunnelmallisten sävelmien kuuleminen on varmasti kannustanut pelaajia tutustumaan uuteen bändiin. Lieneekin sopivaa lopettaa tämä fiilistely M4 Part II:n viralliseen musiikkivideoon taistelevien rapujen kera.