Mikä Finnish Game Jam?
Finnish Game Jam ry eli FGJ on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka perustettiin Game Jam -tapahtumien organisoinnin helpottamiseksi sekä suomalaisten pelinluontiharrastajien tukemista varten. Varsinainen Finnish Game Jam on osa Global Game Jamia eli kansainvälistä jamittelutapahtumaa, joka pidetään vuosittain tammikuussa ja joka järjestetään nyt 14. kertaa. Tapahtumista on tullut aikojen saatossa suosittuja, sillä esimerkiksi vuonna 2020 ne keräsivät 22 kaupungissa yhteensä yli 1000 jamittelijaa. Merkkipaalu ylittyikin hienosti myös tänä vuonna.
Finnish Game Jam ei ole suinkaan vuoden ainoa "häppeninki", vaan yhdistys järjestää eri teemoilla kyllästettyjä kokoontumisia pitkin vuotta. Esimerkiksi viime syksyn Pocket Jam keräsi porukkaa yhteen luomaan mobiilipelejä.
Mitä pelijamittelu sitten on? Lyhyesti kuvailtuna tapahtuma kokoaa yhteen kaikenikäisiä ja -taitoisia pelien luonnista kiinnostuvia ihmisiä tekemään uusia pelejä esimerkiksi viikonlopun ajaksi. Osallistujat voivat olla jo valmiiksi alalla töiden tai opintojen muodossa, tai sitten puhtaasti harrastajia tai jopa vasta-alkajia. Osallistujista kootaan pienet tiimit, jotka ryhtyvät luomaan tuotosta hyvin rajallisilla resursseilla niin työkalujen kuin ajankäytönkin osalta. Tässä lajissa luovuus on siis valttia.
Luovuus kukkii
Tänä vuonna Finnish Game Jam järjestettiin 3.–5. päivä helmikuuta ympäri Suomea tuttuun tapaan useammassa eri kaupungissa, ja pelkästään pääkaupunkiseudulla jamisaitteja oli peräti kahdeksan. Tapahtumaa organisoi Helsingin Yrjönkadun PHZ Game Studiosin tiloista käsin yrityksen konsultti ja asiantuntija Sasu Louke yhdessä kotimaisen Peliala ry:n kanssa, jota puolestaan oli paikalla edustamassa toiminnanjohtaja Milla Pennanen. Kävin itse juuri Yrjönkadun saitilla lauantaina alkuillasta ja jututin samalla molempia.
– Suomessa niin IGDA:n (International Game Developers Association) kotimainen jaosto, FGJ, Global Game Jam kuin Peliala ry:kin tekevät tiivistä yhteistyötä niin tämän viikonlopun aikana kuin tapahtuman ulkopuolellakin. Yhteisöllisyys on iso osa meidän toimintaa, Pennanen kertoo.
– Meillä on ollut varsin mukavasti porukkaa täällä. Perjantaina paikalle saapui noin 25 henkeä, joista koostettiin sitten tuttuun tapaan tiimit. Osa siirtyi lauantaiksi etäilemään, ja huomenna sitten nähdään, mitä kukin porukka on saanut aikaiseksi, tuumii Louke ja jatkaa:
– Tapahtumalle ominaista on, että tiimien jäsenet eivät lähtökohtaisesti tunne toisiaan, vaan heidät jaetaan ryhmiin niin sanotusti sokkona. Tarkoituksena on kuitenkin ensisijaisesti hauskanpito, joten mikäli samassa pisteessä sattuisi toisilleen tuttuja olemaan, voisivat he tietenkin toimia tiiminä.
Jamit ovat yleensä 48-tuntisia, mikä asettaa ymmärrettävästi omat rajansa niin projektien kokoon kuin monimutkaisuuteenkin. Eräs porukka oli esimerkiksi työstänyt peliinsä lyhyen tarinan ja jopa useamman sivun verran dialogia, mutta olivat sittemmin todenneet, että keskittyvät puhtaasti pelilliseen puoleen, sillä aika ei olisi millään riittänyt tuotoksen valmiiksi saattamiseen. Mikään ei kuitenkaan estä projektin jatkamista myöhemmin vapaa-ajalla.
– Osa jameilla tuotetuista prototyypeistä saattaa hyvinkin siirtyä jatkokehitykseen jamien jälkeen. Myös pelifirmat, esimerkiksi juuri PHZ Game Studios käyttää jamittelua omien konseptiensa prototypointiin. Uransa alkuvaiheessa oleva henkilö voikin hyötyä jameilla tekemistään prototyypeistä työnhaussa, saaden täytettä portfolioon, jolla näyttää toteen harrastuneisuutensa, Louke toteaa.
Ryhmät tekivät teoksiaan pääsääntöisesti Unitylla, joten jameista haaveilevien ei tarvitse olla huolissaan läppärinsä tehoista, joskin joinain vuosina on käytetty laitteistolle raskaampaa Unreal Engineäkin. Pelinkehitys ei ole myöskään Windows-sidonnaista, sillä tiimit työstivät teoksiaan niin Linuxilla kuin Macillakin.
Hauskanpito edellä
Pennasen ja Louken mietteisiin on helppo yhtyä, sillä lämmin tunnelma, tiivis yhteisöllisyys ja vilpitön into paistoivat vahvasti läpi Helsingin jameillakin.
Loukella on lopuksi tärkeä viesti niille, jotka pohtivat osallistuvansa tulevaisuuden tapahtumiin.
– Iltamat ovat sujuneet aina oikein mallikkaasti, mutta toki enemmänkin porukkaa vielä mahtuisi. Haluaisinkin siksi oikaista pari yleistä olettamusta, jotka eivät pidä ihan paikkansa. Ensinnäkin ajatellaan, että osaamisen taso pitäisi olla jameille tullessa jo valmiiksi kova. Näin asia ei suinkaan ole, vaan voit lähteä käytännössä nollasta ja tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä, oli se sitten koodia, grafiikkaa tai vaikka musiikkia. Kalustonkaan ei tarvitse olla uusinta uutta, vaan pääasia on pitää hauskaa ja päästää luovuus valloilleen viikonlopun puitteissa. Toiseksi tarkoituksena ei ole myöskään kilpailla, vaan tapahtumaa kutsutaan syystäkin jameiksi.
Näillä jameilla riittää siis, kun ottaa läppärin ohella mukaan aimo annoksen intoa ja mielikuvitusta.
Jutun kuvat: Niko Lähteenmäki
Lisää aiheesta:
