Ykköstä silmään ja kolmosta ojaan
Online-skenen kiehtovuudesta huolimatta päätin ensin suunnata harjoitusradoille ja verestää hieman ruostuneita rutiineja. Kaukana ovat ne ajat, kun sai pyöritellä rattia Malmin uimahallin kahvilassa Championship Sprintin parissa uintiharrastuksen jälkeen. Puhumattakaan ahtautumisesta kahdelle tuolille kolmen hengen voimin kaverin PC:n ääressä nostattamassa kierroksia Slicks'n Sliden merkeissä.
Palautus maan pinnalle oli karu: näppäimet löytyivät helposti, auto sen sijaan oli jatkuvasti vallissa, puita halailemassa tai sitten se syöksyi rotkoon kaloja morjenstamaan. Viiden minuutin mörssäilyn jälkeen oli pakko kutsua DualSense apuun, jolloin kokemus päivittyi helposti tälle vuosituhannelle. Kaasu, jarru ja käsijarru löytyivät ohjaimesta kuin itsestään ja ohjeita katsomatta, ja touhuun alkoi tulla järjen lisäksi myös vauhtia. Harjoitusosuus tarjoaa ihmeteltäväksi muutamia ratoja, joissa itsetuntoa voi nostaa omia aikoja parantelemalla. Peli antaa myös maailmanlaajuisen ranking-sijoituksen parhaalle suoritetulle kierrokselle.
Simppeli on kaunista
Peliin on todella helppo päästä sisälle. Kontrollit pystyy sisäistämään saman tien, tekninen toteutus on parin päivityksen jälkeen ollut erittäin sulavaa ja vauhdin tuntu yhdistettynä hyvin suunniteltuihin ratoihin vie helposti mukanaan. Parhaimmillaan yksi sessio kesti useita tunteja, sillä muiden ihmispelaajien jatkuva haastaminen ja ennätysten tekeminen toimivat yhtä hyvin kuin vuosikymmeniä sitten. Pelin aulassa autojen kustomointi on mahdollista, mutta radalla läsnä on vain moottorin murina, jarrujen kirskunta sekä armoton haastaminen ja töniminen kilpakumppanien kesken.
Ja uskokaa pois, tässä pelissä mörssääminen kuuluu asiaan. Oikea-aikaisella kyynärpäätaktiikalla voi parhaimmillaan saada vastustajan menopelin kumoon kunnollisella "laitataklauksella", jääkiekkotermejä mukaillen. Ykköspaikka voi helposti vaihtua jonon hännille, mikäli perässä ajavat autot sattuvat epäonnisesti murjomaan runneltua kaaraa kolarin jälkeen. Autoista ei kuitenkaan lennä osia, eikä niihin tule kolarin jälkiä, vaan pääpaino on aina ajamisessa. Yksi kikkakolmonen on lisätty mukaan: radalle voi palata pitämällä tiettyä nappia pohjassa hetken ajan, jolloin kumia pääsee taas polttamaan.
Kunnioita punavalkoraitaa ja yhteisöä
Käytännössä pelissä on vain yksi keskeinen sääntö, joka koskee radan reunoja. Punavalkoraitaiset reunat esiintyvät niissä kohdissa, joissa radan leikkaaminen tarkoittaa samaa kuin kierroksen hylkääminen. Onneksi toteutus on tehty pelattavuutta ajatellen, sillä kevyet ratavallileikkaukset on sallittu. Ja kertokaapa sellainen online-peli, jossa ei jonkin sortin pelleilijöitä esiintyisi? Tässä tapauksessa esimerkiksi idlaajat tai liian hitaat kuskit saavat DNF-statuksen puoli minuuttia sen jälkeen, kun ensimmäinen auto on saapunut maaliin. Aikaväli vaikuttaa sopivalta tosissaan kilpailevien välille, riittäen parhaimmillaan jopa nopeaan vessataukoon, mikäli skippaa tulokset ja seuraavan radan latauksen.
Perinteinen rata-autoilu on oman arvioni mukaan online-skabojen suosituin pelimuoto, sillä en muista liiemmin odotelleeni kisojen alkamista hakiessani uutta koitosta. Uutukainen sisältää kattavan ratavalikoiman ohella myös rataeditorin, jolla voi osoittaa luovuutensa. Lisäksi tarjolla on romurallikisoja, joissa kamppaillaan esimerkiksi pilvenpiirtäjän huipulla toisia autoja eliminoiden. Turbo Sliders Unlimited on kerännyt ympärilleen myös Discord-yhteisön, joka auttaa pelien löytämisessä. Ystävällisimmät sielut ovat ilmoitelleet Discordissa alkavista turnauksista kiitettävän usein etenkin ilta-aikaan (Suomen aikavyöhyke).
Viihdettä roppakaupalla
Suomalaista pelituotantoa edustava Turbo Sliders Unlimited on Antti Manniston käsialaa. Peli on vielä Early Access -vaiheessa, mutta jo nykyisellään se vaikuttaa hyvin lupaavalta. Rata-autoilun viehätys ei ole kadonnut allekirjoittaneenkaan mielestä, vaikka tauko on ollut jotakuinkin yhden sukupolven mittainen. Kyseessä on erittäin tervetullut tuulahdus viihteellisten autokaahailupelien osastolle.
