Kysymys: mikä kehittäjä on työntänyt markkinoille eniten Sim-etuliitteellä varustettuja pelejä? Oikea vastaus on tottahan toki Maxis, joka loi muun muassa SimCityn ja The Simsin monine jatko-osineen.
Etenkin 1990-luvulla kyseinen lafka pisti pihalle lukemattomia tähän kategoriaan sopivia nimikettä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa SimAnt, SimEarth, SimCopter, SimSafari, SimGolf, vakavahenkinen SimHealth ja nippu muita. Sekä tietenkin SimTower, tuo mitä mainioin ajantappoase.
Harjannostajaiset ilta toisensa jälkeen
SimTower-nimi kertoo kaiken oleellisen. Pelaajan tehtävänä oli näet rakentaa ja hallinnoida kokonaista tornitaloa kaikkine eri osa-alueineen. Omille paikoilleen piti sijoitella asuntoja, toimistoja, hotellihuoneita, ravintoloita ja putiikkeja. Kun alati kasvava rakennus yleni kahden, kolmen tai neljän tähden tönöksi, kasvoi rakennettavien kohteiden määrä. Oli elokuvateatteria, autopaikkoja, metrotunneli, juhlasaleja ja turvallisuusosaston karsinoita. Viiden tähden torniin pystyi lisäksi pykäämään hulppean katedraalin. Rakennuspalikat eivät noin vain loppuneet.
Asukkaiden, asiakkaiden ja yöpyjien piti päästä tavalla tai toisella haluamaansa kerrokseen, joten tarve oli rakentaa myös hissejä. Hissikuilut aiheuttivat allekirjoittaneelle eniten ongelmia. Normaalihissit ulottuivat 30 kerroksen välille, kun taas pikahisseillä pystyi kattamaan vaikka kuinka monta kerrosta. Pikakyydeissä oli ongelmana, että ne pysähtyivät vain joka 15. kerrokseen. En muista koskaan onnistuneeni muodostamaan toimivaa hissiverkostoa ennen kuin näiden kuilujen maksimimäärä tuli vastaan. SimTowerin huippuaikoina – julkaisuvuonna 1994 – ei ollut mahdollista katsella YouTubesta opasvideoita.
Maxismaalista rakentelua
Maxis-pelitalon väki ei suinkaan itse luonut SimToweria, vaan tästä on kiitettävä pienempää OpenBook Co., Ltd -studiota. Vielä tarkemmin sanottuna idea oli lähtöisin Yoot Saiton päästä. Mikäli nimi kuulostaa tutulta, on sama mies ollut kehittelemässä sellaisia mikrofonia hyödyntäneitä erikoisuuksia kuin Seaman ja Odama.
Saiton kehittelemä peli julkaistiin alun alkaen Japanissa nimellä The Tower. Nimike otettiin nousevan auringon maassa hyvin vastaan, mikä sai Maxis-studion kiinnostumaan tuotoksesta. Kättä lyötiin päälle ja amerikkalaisstudio ryhtyi kääntämään nimikettä englanninkielisille markkinoille, jolloin tornipuuhastelun nimeksi vaihtui SimTower. Sim-etuliitteen tarkoituksena oli ratsastaa muiden samaan tapaan nimettyjen julkaisujen nimellä.
Oli nimi mikä vain, ansaitsee kehitystiimi kiitosta yksityiskohdista ja tuunaamismahdollisuuksista. Virtuaalitornin pykääjät pystyivät hienosäätämään luomustensa yksityiskohtia kiitettävän paljon. Yksittäisiä asukkaita pystyi nimeämään, hotellihuoneiden hintoja oli mahdollista hienosäätää ja elokuvateattereissa pyöriviä rainoja piti vaihtaa edellisten kuivuessa kokoon. Välillä terroristit uhkasivat pommeilla ja silloin tällöin hotellissa yöpyi VIP-tason asiakkaita. Kosmeettisina yksityiskohtina ihmishahmot muuttuivat punaiseksi hissiodottelun venyessä ja pystyipä itse joulupukin bongata joulun aikaan.
Varsinaista musiikkia pelissä ei ole, vaan äänimaisema koostui muun muassa ihmisvilinästä, ovikelloista, hissien suhaamisesta ja rakentamisen äänistä. Ainakin allekirjoittaneelle nämä äänet ovat todella tuttuja ja ne tunnistaa vielä vuosien päästä.
Onko sinulla torni taskussasi vai...
Vaikka SimTower tuokin ensimmäisenä mieleen PC:n, nähtiin tuotos myös konsoleilla. Eri lähteiden mukaan omat versionsa ovat saaneet Saturn, PlayStation ja 3DO. Käsikonsolipuolella käännöksiä nähtiin Game Boy Advancella ja Nintendo DS:llä. Näistä versioista vain harva on nähty Japanin ulkopuolella. Game Boy Advancen The Tower SP taitaa olla näistä ainoa.
Entä mitä SimTowerin jälkeen? Yoot Saiton johdolla tuotettiin vuonna 1998 Yoot Tower, joka toimi henkisenä jatko-osana tämän artikkelin tähdelle. Peliin ympättiin paljon uutta, mutta sen pääpointtina pysyi menestyksekkään rakennuksen kasaaminen ja hoivaaminen. Vastaanotto ei ollut yhtä lämmin, sillä yleisen käsityksen mukaan siinä ei ollut tarpeeksi eroa alkuperäiseen.
Jos SimTowerin tyylistä peliä haluaisi pelata nykytietokoneilla, niin paras vaihtoehto on Project Highrise, joka on paljon velkaa Saiton klassikolle.
Vanha kunnon SimTower on saatavissa nykyään monelta abandonware-nettisivulta, jotka antavat ladata (iki)vanhoja pelejä parempaan talteen. Aivan noin vain männävuosien asennustiedostot eivät nykykoneilla pelitä, sillä ensiyrityksen lopputuloksena on vain kasa vikailmoituksia. Apuun tulee One Must Fall 2097:n tapaan DosBOX, jonka kautta klassikko pitäisi sekä asentaa että käynnistää. Liian monta työvaihetta allekirjoittaneen makuun, mutta kovin vaikeata käyttöönotto ei pitäisi olla.
