Kumin kärytystä urbaaneilla asfalteilla
Ajopelit eivät ajatuksenakaan tahdo soveltua N-Gagelle. Ruudun kapeus
jo aiheuttaa sen, ettei pelaajalla ole käytössään ajopeleissä
tarvittavaa laajaa näkökenttää. Tämän lisäksi arcademaisissa
kaahailupeleissä ulkoinen näyttävyys on tärkeä seikka, jonka
saavuttaminen N-Gagella tuntuu pienoiselta mahdottomuudelta ainakin
useimmille pelinkehittäjille. Pelin kun pitäisi vielä rullata edes
jokseenkin sulavasti, eikä muuttua kankeaksi diaesitykseksi. Niinpä Asphalt: Urban GT on varsin positiivinen yllätys monessakin mielessä.
Peli tarjoaa muutaman pelimoodin, joiden pariin voi hypätä nopeasti.
Normaalissa kilpa-ajossa ajetaan seitsemää muuta autoa vastaan
ruuhkaliikenteen seassa. Aika-ajossa pääsee yrittämään mahdollisimman
vikkelää kierrosaikaa, jolloin kadut ovat vapaat muista autoista.
Kolmas pelimuoto on poliisitakaa-ajo, jossa pelaaja pyrkii pysäyttämään
muita hurjastelijoita. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että pelaajan
tulee pyrkiä pitämään jahtaamansa auto eräänlaisen tähtäimen sisällä
tietyn aikaa, jolloin tuo auto pysäyttää automaattisesti tien sivuun.
Mikäli ei osaa päättää mitä haluaa pelata, voi valita Instant Playn,
joka valitsee sattumanvaraisesti pelimuodon, auton ja radan kysymättä
pelaajalta mitään. Näiden lisäksi on mukana varsin kattava uramoodi,
jota voi verrata suoraan Need For Speed: Undergroundiin.
Tässä pelaajan valittavana on erilaisia kilpailuja, joita voittamalla
saa palkinnoksi rahaa ja autoja. Rahaa voi käyttää omistamiensa autojen
suorituskyvyn tuunaamiseen, mutta uusia menopelejä voi myös ostaa itse
sekä vanhojaan myydä pois. Tämä muoto tuo kiitettävästi sisältöä muuten
varsin suoraviivaiselle pelille ja pitää otteessaan pitkään.
Itse ajaminen on toteutettu genrelle uskollisen yksinkertaisesti.
Ohjaaminen tapahtuu ristiohjaimesta, jonka lisäksi pelaaja tarvitsee
vain kaasuttaa 5-napista ja jarruttaa 7-napista. Näiden lisäksi
2-nappulalla toimii Burnout-tyylinen
turboboost, joka latautuu ajamalla uhkarohkeasti esimerkiksi muiden
autojen läheltä tai suorittamalla mutkat näyttävällä sivuluisulla.
Erona Burnoutteihin turbo latautuu myös ilman minkäänlaista temppuilua,
mutta tällöin hieman hitaammin.
Valinnanvaraa
Itse ajaminen tuntuu mukavalta ja jopa vauhdikkaalta. Autojen
käyttäytymisessä on olennaisia eroja, joten joitakin koslia ei ole
esimerkiksi hitaan kääntymisen vuoksi kovinkaan hauska pelata. Tämä
tietysti kuuluu asiaan, ja uramoodissa se piiskaa pelaajaa hankkimaan
entistä parempia autoja. Ainoa pelattavuutta haittaava tekijä on
erittäin huonosti toteutetut törmäykset. Esimerkiksi samaan suuntaan
menevään auton törmääminen näyttää jokseenkin luonnottomalta. Erityisen
raivostuttavaa tämä on silloin, kun tekoälyn ohjaamaa autoa hieman
hipaistuaan kyseinen ajokki pysähtyy kuin seinään, jolloin itse jää
yleensä sen taakse jumiin. Vastaantuleviin autoihin törmääminen
kyseenalaistaa luonnonlakeja tätäkin pahemmin. Tällöin oma ajokki
sujahtaa toisesta autosta suoraan läpi, sekä heittää aina samanlaisen
n. 270:n asteen spinnin, josta se myös oikenee automaattisesti. Onneksi
kyseessä ei ole Colin McRae Rallyn
tapainen simulaatio, joten nämä ongelmat vaikuttavat pelinautintoon
yllättävän vähän. Jotain on Colin McRaestakin lainattu, sillä peli
ilmoittaa vastaantulevista mutkista nuolilla, joiden avulla pelaajalla
on tarpeeksi aikaa jarruttaa.
Ulkoisesti Asphalt: Urban GT on
mahdollisesti N-Gagen näyttävin peli. Grafiikka on erittäin värikästä
ja onpa mukaan ujutettu jopa heijastusmaisia efektejä sekä varjoja
autojen alle. Pelaaja pääsee hurjastelemaan esimerkiksi sellaisissa
suurkaupungeissa kuten New Yorkissa, Pariisissa, Hongkongissa ja jopa
Ukrainan Chernobylissä, jotka kaikki ovat ratoina persoonallisen ja
tyylikkään näköisiä. Teiden varsilla on puhelinkoppeja, puistopenkkejä
ja muuta roinaa, jotka pelaaja voi halutessaan ajaa säpäleiksi.
Lisensioidut autot, joita on laitettu mukaan runsaasti
nelivetomaastureista unelma urheiluautoihin, vieläpä näyttävät
esikuviltaan, vaikka 3D-mallinnukset ovat jokseenkin laatikkomaisia.
Kauniista ulkonäöstään huolimatta peli pyörii siedettävästi. Ei siis
silmiä hivelevän pehmeästi, mutta tärkeintä on se, ettei
ruudunpäivitysnopeus pompi, vaan pysyy vakaana.
Äänipuoli on
reilassa, mutta toisaalta voisi olla paremminkin. Mukaan on ympätty
varsin kiitettävä määrä erilaista musiikkia nostamaan
hurjastelufiiliksiä. Eri ääniefektit, kuten hajoavat puhelinkopit sekä
muut kilinät ja kolinat rikastavat hyvin äänimaailmaa. Autojen
moottorit kuulostavat sinällään asiallisilta, mutta erilaisia moottorin
ääniä olisi saanut olla enemmän. Nyt kaikki autot, oli kyseessä sitten
kuplavolkkari tai Chevrolet Corvette, kuulostavat jotakuinkin
samanlaisilta.
Asphalt: Urban GT on tyyliltään juuri
passelisti N-Gagelle soveltuva peli sen kevyen aiheensa vuoksi.
Arcade-pelimoodit tarjoavat nopeita pelipyrähdyksiä, kun taas uramoodi
jaksaa vetää luoksensa pidemmäksikin aikaa. Luonnollisesti lisäarvoa
pelille antaa bluetooth-moninpeli, jonka parissa neljä pelaajaa voivat
ottaa mittaa toisistaan. Jonkinlainen Arena-palvelu olisi myös ollut
paikallaan edes tulostaulujen muodossa aika-ajojen kannalta, mutta
tällaisenakin pelissä on aivan tarpeeksi sisältöä. Täten kyseessä on
varsin maukas välipala vauhdinnälkään.
