Löllyvä pallero de Blob joutuu jälleen tositoimiin, tosin vasta ensimmäistä kertaa tehokonsoleilla. Värejä vihaava toveri Black on palannut. Ennen niin loistelias Prisma City ja sen iloiset asukkaat ovat ankean harmaita ja allapäin. Heidän ainoa toivonsa on väriä itseensä imevä de Blob, jolle maalarinhommat ovat jo entuudesta tuttuja.
Värien Picasso
de Blob 2 on jatkoa vuonna 2008 ilmestyneelle Wii-pelille. Kolmiulotteinen tasoloikka ihastutti monet värikylläisellä hilpeydellään. Sama meno jatkuu myös jatko-osassa. Hätääntyneiden kansalaisten pelastukseksi saapuva de Blob joutuu tuomaan pirteyttä Prisma Cityn ilmeettömille kaduille. Pelin idea on pelihahmon kyvyssä imeä sisäänsä värejä. Kylläisenä löllyvä päähenkilö värjää automaattisesti ympäristönsä sateenkaaren kirjavaksi.
Pelin ongelmat pyörivät värien ympärillä. Pääasiallisesti kolmen tarjolla olevan päävärin avulla pelaaja joutuu maalaamaan talot oikeannäköisiksi. Pidemmälle mentäessä pelaaja joutuu hyödyntämään peruskoulun kuvaamataidon oppeja sekoittamalla palettia saadakseen muun muassa purppuraa tai ruskeaa. Jokaisessa tehtävässä on aikaraja, mutta erilaiset kentästä löytyvät aktiviteetit lisäävät sekunteja kelloon. Aika ei tästä syystä harvemmin edes noteeraa. Pelissä on myös mahdoton jäädä jumiin, sillä eteenpäin opastetaan jatkuvasti kädestä pidellen. Esteenä mielivaltaiselle sutimiselle ovat toveri Blackin runsaslukuiset kätyrit, jotka pyrkivät estämään de Blobia tehtävässään. Osa heistä hyökkää kimppuun, toiset imevät värin ja jotkut hypnotisoivat pelaajan järveen tai pahimmassa tapauksessa musteeseen. Sysimusta nektari myrkyttää de Blobin, jolloin pitää kiirehtiä puhtaan veden ääreen.
Jatko-osa tuo peliin muutamia uusia elementtejä. Uudistetut power-upit antavat esimerkiksi hetkellistä suojaa tai muuttavat kevyen palleron metallikuulaksi. Teräspallona de Blob pystyy kulkemaan magneettisia seiniä pitkin vaikka pystysuoraan. Kenttiin ripoteltuja idealamppuja keräämällä hahmoansa pystyy päivittämään monipuolisemmaksi. Mukaan on myös lisätty sisätilat, jotka muuttavat kolmiulotteisuuden vanhanaikaisesti kahteen. Sivusta päin kuvatut kohtaukset seuraavat pitkälti samaa kaavaa kuin ulkomaailman toiminta, eivätkä täten tuo tarvittavaa tuoreutta peliin. Kenttien läpäistyä aikaraja häviää ja alueelle ilmaantuu ylimääräisiä bonus-tehtäviä.
Kaksin aina värikkäämpi
de Blob 2 on yleisilmeeltään pirteä. Tympeän harmauden väistyminen väriloisteen tieltä tapahtuu liki vaivihkaa pelaajan kruisaillessa pitkin Prisma Cityn katuja. Kieli poskessa toteutetut hahmot, simsmäinen puhe ja päätön juoni ylläpitävät tunnetta. Teknisesti hivenen vanhahtavasta ulkoasusta huolimatta pelin kylläinen ilme näyttää hyvältä. Hauskana yksityiskohtana vaisu äänimaailma piristyy sitä mukaa, kun pelaaja intoutuu maalaamaan aluetta. Vetävän jazzahtava sävel saa värimäärän lisääntyessä yhä useampia soittimia mukaan orkesteriin, ja kenttien loppuvaiheilla rytmit suorastaan iskeytyvät selkäytimeen.
Kaksinpelitila tukee erillisiä yhteistyökenttiä, jotka avautuvat kampanjan edetessä. Näissä pelaajat pelaavat paitsi aikaa, myös toisiaan vastaan suorittaessaan erilaisia tehtäviä pienillä alueilla. Kentän päätteeksi kunkin pelaajan pisteet lasketaan ja voittaja kruunataan. Yksinpelikampanjaan on mahdollista lyöttäytyä kaveriksi, mutta vain tausta-ampujan rooliin. Kakkospelaaja ottaa Pinky-robotin haltuunsa. Ruudulle ilmaantuvalla tähtäimellä voi ampua de Blobia uhkaavia vihollisia, kerätä väritynnyreitä kauempaa ja avittaa kyläläisiä. Pitkäksi iloksi yhteistyötilasta ei kuitenkaan ole.
Sekainen paletti
de Blob 2 ei ole aivan niin viimeistelty tuote kuin olisi suotavaa. Turhan kitsaasti jaetut tallennuspisteet pakottavat pitkiin rupeamiaan epäonnistuessa, vaikka vaikeustaso muutoin on suhteellisen ystävällinen. Kankeat kontrollit synnyttävät puolestaan ylimääräistä närää, mikä korostuu ontuvaan kameraan yhdistettynä. Pienet tekniset virheet pystyy kuitenkin jossain määrin antamaan anteeksi, mutta tarjonnan vähyyttä ei. Vasta puolivälin tienoilla mukaan tulevat lisäominaisuudet eivät onnistu peittämään pelin yksipuolista ongelmanratkontaa, jonka ympärillä kaikki käytännössä pyörii.
de Blob 2 toimii parhaiten säännöstellen. Se poikkeaa valtavirran peleistä sopivasti pirteydellään ja kevyellä annillaan mutta ei välttämättä tarjoa tosipelaajalle(tm) tarpeeksi tekemistä ylläpitääkseen kiinnostusta.
