Xboxille ilmestynyt Dead or Alive Xtreme Beach Volleyball oli kohtalainen julkaisu, jos sitä ajatteli enemmän teknologiademona kuin pelinä. Vaikka peli ei ilmestynyt aivan konsolin alkutaipaleella vaan vasta Dead or Alive 3:n jälkeen, se oli silti erityisen upean näköinen verrattaessa konsolin muihin tuotoksiin. Oikeastaan vasta samojen tekijöiden upea Ninja Gaiden jätti rantalentiksen ulkoasun jalkoihinsa.
Dead or Alive: Xtreme 2 omaa pitkälti samat lähtöasemat. Alla on konsolin julkaisun aikoihin ilmestynyt Dead or Alive 4, tulossa kenties Ninja Gaiden 2. DoAX 2 ei kuitenkaan enää säväytä sitäkään vähää mitä se ennen teki. Se ei ole erityisen upea uuden sukupolven rynnistyksen edessä, eikä siitä ei ole ajan saatossa muodostunut edelleenkään peliä. DoAX 2:n ainoat tehtävät taitavatkin olla Team Ninjan lepotuokio kunnon tuotoksista ja teinipoikien haaveunien materiaaliksi kelpaavat tytöt.
Pois rannalta
Xboxin julkaisuun tutustumattomille lyhyt kertaus peli-ideaan. Otetaan Dead or Alive -mätkintäsarjan hyvin varustetut tytöt, lisätään yksi kappale trooppista lomasaarta ja kymmenen osaa niukkoja uima-asuja. Uusia uima-asuja hankitaan rahalla, jota saa lisää osallistumalla saaren aktiviteetteihin eli rantalentopalloon tai voittamalla kasinolta. Lentopalloon ei kuitenkaan pääse yksin käsiksi vaan ensin tarvitsee kaverin, jonka suosioon voi koittaa lahjoa tiensä tyrkyttämällä erilaisia tavaroita. Kun kaveri on mukana ja aktiviteeteista tienattu rahaa, voi ostaa uusia uima-asuja, joissa katsella pikselipimuja. Oravanpyörä pyörii loputtomiin, tai ainakin kunnes kaikki asut on kerätty.
Paperilla Dead or Alive: Xtreme 2 omaa paremmat edellytykset menestykseen kuin edeltäjänsä. Rantalentiksen ohella nyt pääsee kisaamaan vesiskoottereilla, ja uima-altaallekin on saatu enemmän puuhaa pelkän surullisen allashyppelyn lisäksi. Uudistuksista vesiskootterikisat ovat jopa miellyttäviä lievän haastavuutensa ansiosta. Muut uudistukset jäävät kuitenkin muun pelin ohella tirkistelyn välikappaleiksi.
Uimapukuja on luonnollisesti lisätty entisestään, mutta uusia hahmoja ei mukana nähdä. Kun syvyyttä pelillä ei ole lastenaltaan kahlauspäätä enempää, ainoa selkeä tekeminen pelissä muodostuukin erilaisen tavaran keräämisen ympärille. Tätä tukevat myös pelin infernaaliset saavutukset. Vaikka julkaisun jälkeen ilmestynyt päivitys helpottaa rahan tienaamista, ei tuotosta voi suositella edes niille joilla on lyhyt pinna saavutusten metsästyksessä.
Kopiokärsimys
Yllättävintä DoAX 2:ssa on edellisosasta kierrätettyjen osien määrä. Rantalentis on harvoine hyvine ja huonoine puolineen suoraan ykkösosasta ja jopa pelin ääniraita on taidettu kopioida vain levyltä toiselle. Jotain uuttakin on, sillä peliin on tällä kertaa saatu aikaiseksi verkkopeli. Kun paketti on kuitenkin tätä luokkaa, voi vain kuvitella miksi joku jaksaisi kuluttaa sen parissa aikaansa.
Dead or Alive Xtreme 2:ta ei voi suositella oikein kenellekään. Toki peli on leppoisan mukavaa lomailua ja siksi vaihtelua pohjoiseen loskatalveen, mutta ainakin itse suuntaan ennemmin Oahulle Test Driven parissa jos haluan nauttia virtuaalisesta auringonpaisteesta. Jos ykkösosa iski tai uteliaisuus heräsi, kakkososakin voi tietysti olla mieleen. Oletettavasti samaa puuroa ei kuitenkaan jaksa syödä montaa kertaa peräkkäin ja tässä tapauksessa pelin sisältö on nähty ensimmäisen tunnin aikana. Dead or Alive: Xtreme 2:n poistaessa konsolistaan voi vain toivoa, että Ninja Gaiden 2:sta tulee ykkösosan kaltainen hitti, jotta kukaan ei enää muistaisi tätä peliä ja miltä se saa Team Ninjan näyttämään.
