Paljon melua tyhjästä
Warren Spector tunnetaan legendaarisena pelisuunnittelijana, joka vastasi 1990-luvulla muun muassa klassisista Wing Commander- ja Ultima-peleistä. Vielä vuonna 2000 Spector ohjasi toimintalajityyppiä uudistaneen ja edelleen parhaiden pelien listoilla vilahtelevan Deus Exin. Sen jälkeen on ollut laadullisesti hiljaisempaa, vaikka vanhalla velholla on kieltämättä edelleen ideoita. Hänen uusin työpajansa Junction Point on tähän mennessä julkaissut ainoastaan kaksi pettymyksen aiheuttanutta Epic Mickeytä. Disneyn ikonista pallokorvaista sankaria käytetään niissä tavalla, joka saa pelaajan kiroamaan hukattuja mahdollisuuksia.
Spectoria ei tunneta vaatimattomuudestaan. Ohjaaja on antanut Epic Mickey -peleistä haastatteluja, joista käy ilmi hänelle tyypillinen intohimoinen suhtautuminen projektia kohtaan. Tuoreet Mikki Hiiri -seikkailut tunnetaan Deus Ex -tyyppisestä valintajärjestelmästä, jossa pelaajan ratkaisut vaikuttavat juonen etenemiseen. Spector on oikeassa kommentoidessaan tämän lisäävän uusintapeluuarvoa. Valinnat eivät tosin aina ole Epic Mickey 2:ssa selkeitä, joten pelaaja ei kehnon alustuksen takia aina välttämättä edes huomaa tehneensä ratkaisua ennen kuin on liian myöhäistä.
Eivätkä Epic Mickeytä nosta keskinkertaisuudesta edes etukäteen hehkutetut uudistukset, kuten parannettu kamera ja keskittyminen kenttäsuunnitteluun, eivät nosta sitä keskinkertaisuudesta. Projektin vetäjän väitteiden mukaan epäonnistumiset ovat välttämättömiä, koska ne johtavat onnistumisiin tulevaisuudessa. Junction Pointin on kuitenkin hyvin vaikea nähdä tekevän tätä parempaa Disney-lisensoitua perustuvaa peliä. Heillä ei tunnu olevan tarpeeksi pilkettä silmäkulmassa, mikä johtaa helposti nykyisen kaltaisiin väkisin väännettyihin lisenssituotteisiin.
Ei niin eeppinen Mikki
Epic Mickey 2: The Power of Two sisältää nimensä mukaisesti kaksi päähahmoa, Mikin ja pitkäkorvaisen jäniksen Oswaldin. Kampanja on suunniteltu yhdessä pelattavaksi, mutta ystävän puuttuessa tekoäly ohjaa toista sankaria. Maailmat ovat väärällään yksinkertaisia yhdessä ratkaistavia haasteita. Vaikeustaso ei ole korkealla, koska pelaajan jäädessä jumiin hänelle annetaan eteenpäin auttavia selkeitä vihjeitä. Peli ei ikävä kyllä silti sovellu suomalaisille perheen pienimmille, sillä lokalisaatio on jäänyt puolitiehen. Epic Mickey 2 on äänitetty ja tekstitetty useimmilla skandinaavisilla kielillä, mutta meikäläiset pelaajat saavat tyytyä englantiin.
Oswald muistetaan Walt Disneyn ensimmäisenä luomuksena. Disney menetti kuitenkin oikeudet hahmoonsa, mistä syystä Mikki tuli ja vei pitkäkorvan paikan maailman tunnetuimpana sarjakuvahahmona. Epic Mickey 2:ssa nähdään myös Hortensia, Oswaldin kimeä-ääninen ja pelkästään peliä varten luotu ärsyttävä rakastettu. Hahmot eivät ole erityisen kiinnostavia. Mikiltä puuttuu pelissä ennen kaikkea kunnollinen vastavoima, kuten häntä sarjakuvissa kiusaava Mustakaapu. Parannusta teeskentelevä ja dialoginsa jostain syystä laulava Mad Doctor on liian geneerinen vihollinen herättääkseen tarpeeksi kiinnostusta.
Ensimmäisen Epic Mickeyn ongelmat liittyivät pelattavuuteen. Jatko-osa tarjoaa paremman audiovisuaalisen toteutuksen sekä mahdollisuuden pelata kenttiä yhteistyönä, mutta tasosuunnittelu on edelleen mielikuvituksetonta. Mikki kantaa mukanaan sutia, jolla voi ampua maalia tai tinneriä. Niillä on mahdollista rakentaa tai tuhota maailmaa. Oswald pystyy puolestaan antamaan pelkästään tylsiä sähköiskuja. Pääseikkailu etenee vaivattomasti, koska tasot ovat kokeneelle tasoloikkijalle lastenleikkiä. Sivutehtävät ovat kummallisempia, eikä pelaajalle esimerkiksi selitetä miksi hän joutuu keräämään pinssejä tai muuta tarpeistoa. Viimeistään laiska viimeistely karkottaa useimmat Epic Mickey 2:n parista.
Tylsä fantasia
Junction Pointin uusin peli vilisee viittauksia tunnettuihin Disney-elokuviin, kuten Fantasiaan ja Prinsessa Ruususeen. Rikasta perintöä ei kuitenkaan käytetä kekseliäästi, vaan raajat kasvattaneet harjat ja muut sarjakuvien ystäville tutut ilmestykset heiluvat pelkästään taustalla. Esimerkiksi Kingdom Heartseissa teemaa käytetään huomattavasti paremmin hyväksi. On helppo kuvitella, kuinka taianomaista kokemusta odottavat pelaajat kyllästyvät näin tylsän pelin edessä. Jos Disney-teema poistettaisiin, Epic Mickey 2:n keskinkertaisuus kävisi ilmiselväksi.
Usealle eri alustalle julkaistun The Power of Twon Wii U -versiosta vastaa Heavy Iron Studios. Toisin kuin alkuperäisessä Epic Mickeyssä, jossa Wiin ominaisuuksia hyödynnettiin kekseliäästi, jatko-osassa ei Nintendon uudella konsolilla innovaatioilla herkutella. Näytöllisessä ohjaimessa esitellään karttaa, mutta esimerkiksi Wii U:n tavaramerkiksi nopeasti muodostunut pelaaminen kosketusnäytöstä ei onnistu lainkaan. Outona voidaan myös pitää rajoitusta, että kaksin pelattaessa vain toinen osanottaja voi käyttää hahmojen ohjaamiseen kaukosäädintä ja nunchukia.
Teräväpiirtografiikka auttaa jonkin verran, mutta Epic Mickey 2 on kokonaisuutena jälleen yksi hukattu mahdollisuus. Tasapaksu peli ei onnistu tarjoamaan unohtumattomia elämyksiä. Tapahtumapaikkana toimiva Wasteland on värikkyydestään huolimatta yllätyksetön pahvikulissi, jonka tutkiminen ei ole palkitsevaa. Hahmot tuntuvat lisäksi persoonattomilta. Disneyn ystävien kannattaa The Power of Twon ostamisen sijaan siirtyä suoraan klassikkoelokuvien pariin.
