Gears of War 3

Gears of War -pelisarja on päässyt kolmanteen ja samalla tarinansa päättävään osaan. Ilmiömäisellä tavalla pelaajat valloittaneen ensimmäisen osan jälkeen saatiin jatko, jossa kaikki oli suurempaa ja hienompaa. Kolmannen osan odotetaan ylittävän kaikki odotukset. Korkealle se yltääkin, mutta onko kyseessä Epic Gamesin eeppisin eeppos?

Kurja maa

Eletään toista vuotta edellisen pelin tapahtumien jälkeen. Maan uumenista nousseen vihollisen suurhyökkäys on kilpistetty, mutta maksettu hinta oli hirvittävä. Hallitusta ei enää ole, ja asevoimat ovat menettäneet komentajansa. Jäljellä on rikkonainen sotajoukko, jonka jokainen sotilas tietää pelkäämänsä asian olevan totta. Yhden tai kahden taistelun voittaminen ei tarkoita, että sota olisi suinkaan ohitse. Vallitsee varovainen odotuksen aika.

Locustina tunnettu vihollinen on päässyt maan pinnalle. Tämä valloittajien armeija pyrkii syrjäyttämään ihmiset Maan hallitsevana rotuna. Planeettamme ei kuitenkaan kätkenyt sisuksiinsa vain yhtä vaaraa: locustien vanavedessä tulevat mystiset lambentit. Väsymätön uusi vihollinen levittäytyy maailman ääriin hävittäen edeltään senkin, minkä locustit jättäisivät jälkeensä. Lohduton tilanne käy entistä epätoivoisemmaksi, kun runnellun maailman eloonjääneet ihmiset ovat järjestäytymässä heimoiksi. Varusteista ja ruokavarastoista taistellaan ja omia alueita vahditaan sormet liipaisimilla. Sota, jonka olisi pitänyt yhdistää ihmiskunta, on väistämättä jakamassa sen.

Lasillinen olutta

Pelaaja astuu tuttuun joukkoon. Marcus Fenix, Dom ja muut aikaisemmista taisteluista selvinneet pyrkivät pitämään sotajoukon toimintavalmiutta yllä. Apuna on uusia kasvoja, muun muassa pelaajien sydämet voittaneen Carminen veljeskatraan viimeinen vesa. Kampanja mahdollistaa neljän pelaajan yhteispelin. Ellei peliseuraa aina löydy, osaavat keinoälyn ohjastamat joukkuetoverit nostaa pelaajan pystyyn yllättävän hyvin.

Pelattavuutta ei ole pelkästään jalostettu, vaan käytettävissä on kokonaan uusia taistelutaktiikoita. Ensimmäinen tervetullut uudistus on tulenohjaus. Sekavissa taistelutilanteissa voidaan merkitä tärkein kohde, jonka suuntaan kaikki voivat koordinoida tulivoimansa. Ajoittain käytettävissä on järisyttävään tuhoamiseen kykenevä mekaaninen Silverback-taistelupuku. Silverback toimii myös liikkuvana suojana rajuimmissa yhteenotoissa. Taistelijakohtaisista uudistuksista merkittävin on eräänlainen muuriryntäys. Saman suojan toisella puolen oleva vihollinen voidaan kaataa maahan ja viimeistellä brutaalisti tämän räpiköidessä avuttomana.

Ylipäätään liikkumista ja toimimista on nopeutettu. Taistelut ovat rajuimmin roihutessaan hektisiä, mutta ne eivät koskaan menetä pelille ominaista taktista aspektiaan. Tämä on elinehto. Gears of War toimii ja erottuu monista muista sotapeleistä hahmojen raskaan liikkumisen avulla. Elopaino vaikuttaa myös verrattain hitaasti lentävissä luodeissa, jonka vuoksi ammuttua luotisuihkua on helppo suunnata kohteeseen. Ei tarvitse kuitenkaan pelätä, ettei peli tuntuisi tutulta. Tehdyt muutokset ovat erinomaisia ja pelkästään parantavat pelikokemusta. Pulp Fiction -elokuvan Vincent Vegan sanoin: "It's the little differences".

Kallot kolisten

Verkkopelaamista on luvassa paljon. Perinteisen lahtausmatsin, kukkulankuninkaan ja vastapuolen johtajan kaappaamisen lisäksi löytyvät varsinaiset herkut. Kuorrutuksena kakun päällä ovat mielenkiintoiset Horde- ja Beast-pelitilat. Hordessa taistellaan vihollisaaltoja vastaan. Haaste kasvaa jokaisen aallon jälkeen, ja tietyin väliajoin tarjoillaan ehta Speden lanseeraama "kolmen tonnin haaste" lisäämällä aaltoon pomovastus antamaan isän kädestä. Täysin hampaattomina ei pelaajien tarvitse vyörytyksen edessä olla. Kuulokemikrofonien lisäksi apuna on liuta erilaisia työkaluja. Taistelussa saadulla rahalla ostetaan muun muassa piikkiaitoja, automaattitykkejä ja eräänlaisia houkutuslintuja, jotka vetävät vihollisia puoleensa.

Beast-pelitila tarjoaa puolestaan kurkistuksen locustien arkeen, kun astutaan hirviösotilaiden saappaisiin - tai sorkkiin ynnä lonkeroihin. Pelaajat hyökkäävät sodasta selvinneiden ihmisten tuliasemiin ja päämajoihin. Tarkoituksena on hävittää vastapuoli aikarajan puitteissa, ennen kuin ihmisten kiertoradalle sijoittama energia-ase tekee hirviökolonnasta muhjua. Horde-pelimuodon hengessä haaste kasvaa ihmisten virittämien ansojen sekä taisteluun osaa ottavien eliittisotilaiden muodossa.

Moninpelaamisen herkuttelua hoidetaan pistejärjestelmällä. Kerätyllä pistepotilla pelaaja pystyy pelimuodosta riippuen valitsemaan erilaisen hahmon pelattavakseen, tai vaihtoehtoisesti lunastamaan tulivoimaisemman aseen käyttöönsä. Horde- ja Beast-pelitilat ovat osa Epic Gamesin tarjoamaa verkkopelaamisen hiottua uudistusta. Tällä kertaa taistelut käydään pelitalon omilla palvelimilla, eikä pahamaineista oman kentän etua pääse syntymään.

Pure miu kiiltävää moottorisahaa!

Ääninäyttelijöinä on isoja nimiä. Kärjessä hurmaavasti tunnistettavissa oleva näyttelijä Claudia Black sekä Gears of Warien suuri ystävä, rap-artisti ja näyttelijä Ice-T. Pääroolissa on jälleen Futurama-sarjasta tutun Benderin miehekäs murisija, John DiMaggio. Erityismaininnan ansaitsee Augustus "Cole Train" Colen ääninäyttelijä, Lester Speight. Entisen ammattilaisjalkapalloilijan, painijan ja näyttelijän työhistoria ei ehkä ole niin näkyvä kuin edellä mainittujen, mutta Colella on kirjaimellisesti täysin omat kuvionsa. Tämän joukkuetoverit raapivat vieressä päitään ja pelaaja hymyilee ääneen. Kirjoitettua dialogia on aikaisempaa enemmän ja se on pääpiirteittäin ihan kelvollisesti toteutettua.

Ohjaajan ratkaisut jättävät kuitenkin toivomisen varaa, eikä turhilta ja väkinäiseltä tuntuvilta kommenteilta tyystin vältytä. Äänipuoli on musiikkia myöten tasokkaasti hallussa, vaikka mielikuvituksettomuus vaivaakin ryhdikkäästi pauhaavaa ja suureellisesti soivaa sävellystä. Gears of Warin maailma tuntuu kolmannessa osassa aikaisempia syvemmältä. Taisteluita rytmitetään rauhallisemmilla osuuksilla. Erityisesti aloituspaikassa käyskentely ja taistelutovereiden "vapaa-ajan" seuraaminen sai aikaan sen, että taistelun alkaessa luodit saatettiin matkaan henkilökohtaisemmalla otteella. Tarinassa on tällä kertaa enemmän vientiä ja suurin osa kysymyksistä saa kauan kaivatun vastauksensa.

Pelin sanominen upean näköiseksi ei kerro tarpeeksi sen uskomattomien yksityiskohtien määrästä. Suunnittelun taso on mykistävä. Ympäristöt eivät ole pelkästään toimivia pelillisesti, vaan myös esteettisesti todella kauniita katsella. Aikaisempien osien tunkkaiset ja pimeät luolat ovat vaihdettu aurinkoisiin metsiin ja raunioihin. Enslaved: Odyssey to the West -pelin kaltaiseen väriloistoon ei kuitenkaan ole pyritty.

Orsilla tavataan

Kymmentuntinen kampanja tarjoilee laatuviihdettä. Pitkinä sessioina pelaajasta saattaa kuitenkin tuntua hieman siltä, että eteenpäin kohkataan liian nopeasti. Aina ei ehdi ymmärtämään mitä tapahtuu ja miksi, kun jo ollaan seuraavaa vyörytystä suorittamassa. Tästä ei kuitenkaan tarvitse välittää. Jos jokin asia pelissä toimii, on se juurikin juoksuhaudoissa rypeminen.

Gears of Warit eivät varsinaisesti ole loistaneet pomotaisteluissa, eikä kolmas osa muuta tätä asiaa. Spektaakkelimaisen ulkoasun alta paljastuu sama iänikuinen ratkaisu, joka on perua jo ties kuinka kaukaa pelaamisen menneiltä päiviltä. Pomot kaadetaan jipolla, ja kysymykseksi nousee lähinnä se, että kuinka nopeasti keino keksitään. Rytäkän jälkeen sydän ei tykytä, eikä ohjain ole pudota hyppysistä. Suussa on halpa maku. Pomojen pullisteluihin tuntuu olevan vain yksi syy: täytyyhän peleissä nyt pomotaisteluita olla. Kaava suorastaan kirkuu uudistumista ja Epic Gamesilta yksinkertaisesti odotti enemmän. Jos pelaajat jotain pelaamistaan peleistä muistavat, on yksi seikka taatusti pelin pomot.

Kauan odotettu rymistely Brumak-sotahirmun kanssa oli ohi ennen kuin alkoi. Myös eräs päin syöksyvä pomo olisi toiminut monestakin syystä paremmin nopeasti ohitetulla jalkapallostadionilla. Pomotaistelut ovat merkittäviä kauneusvirheitä siksi, että kuinka irrallisilta ja keskeneräisiltä ne tuntuvat muun rinnalla. Nämä osuudet eivät kuitenkaan peliä kaada. Vahvimmillaan Gears of War 3 on julkea, äänekäs ja rautaisesti oma itsensä. Se on upealta näyttävä ja verta liukuvoiteena käyttävä rynnistys, jonka jälkeen muilta peleiltä odottaa jälleen hiukan enemmän.