Prinsessa Peach, Mario, Luigi ja Toad nautiskelevat piristävästä iltakävelystä Sienimaan tuikkivien tähtien alla. Yllättäen nelikko huomaa maasta sojottavan putken ja ihmetys on kova, kun putkesta putkahtaa vihreä Sprixie-keiju. Hätääntynyt olento kertoo ystävyksille pahan hirviön kaapanneen hänen kaverinsa, ja ennen kuin kukaan nelikosta ehtii kissaa sanoa, saapuu Bowser paikalle. Kiero oranssitukkainen hirvitys vangitsee Sprixien pieneen pulloon ja katoaa putken uumeniin ilkeästi nauraen. Nelikko hyppää niljakkaan matelijan perään ja päätyy keijujen valtakuntaan. Sankareiden tehtäväksi lankeaa prinsessojen pelastaminen pahuuden kynsistä ja häijyn Bowserin päihittäminen.
Tarina pysyy uskollisena Mario-sarjan peleille, vaikka tällä kertaa prinsessa Peach ei joudukaan Bowserin kaappaamaksi. Mitään maailmaa mullistavaa, tunteiden vuoristoradalla ratsastavaa kertomusta ei siis tulla näkemään, mutta ei kai kukaan sellaista viiksekkään putkimiehen seikkailuilta odotakaan.
Hyppien ja pomppien kohti kissamaata
Nintendo Switchin Super Mario 3D World on suurimmalta osin täysin samanlainen kuin Wii U -versio, mutta pieniä muutoksia pelattavuuteen on tehty. Huomattavin eroavaisuus on se, että vuoden 2021 pelissä Mario kumppaneineen juoksee nopeammin ja kiipeää korkeammalle kuin alkuperäisessä tekeleessä. Tämä on varsin passeli parannus, sillä eihän nykypäivän kiireisellä ihmisellä ole aikaa löntystellä hissun kissun paikasta toiseen. Muita lisäyksiä ovat esimerkiksi verkkomoninpeli neljän pelaajan kesken sekä valokuvatila.
3D Worldissa on tarjolla kahdeksan varsinaista maailmaa sekä neljä bonusmaailmaa, jotka avautuvat Bowserin tuhon jälkeen. Tekemistä siis piisaa yllin kyllin. Alkupään koettelemukset saa läpäistyä melko leppoisasti, mutta pidemmälle edetessä kenttien vaikeustaso nousee koko ajan korkeammaksi. Loppupään kentissä haastetta riittää jo ihan kiitettävästi. Pirtsakan värikkään teoksen pystyy läpäisemään yksin, mutta kaikkein hauskinta tasohyppely on yhdessä ystävien kanssa.
Joukossa on voimaa
Pelaajat valitsevat hahmonsa neljän sankarin joukosta: prinsessa Peach, Mario, Luigi sekä Toad, joista jokaisella on omat erikoisuutensa. Esimerkiksi Peach pystyy leijailemaan ilmassa pienen hetken ja täten hyppäämään muita hahmoja pidemmälle. Lisäksi sankarikaartiin kuuluu yksi supersalainen kultakutri, mutta tämän neitokaisen seurasta pääsee nauttimaan vasta täytettyään tietyt vaatimukset. Mielestäni on aivan mahtavaa, että oman pelihahmonsa saa valita sekalaisesta seurakunnasta. Itse en niin välitä isonenäisistä viiksivalluista, joten olin aivan haltioissani päästessäni pomppimaan pitkin maita ja mantuja kissapukuisen prinsessa Peachin ohjaksissa.
Vaikka monipeli on hurjan antoisaa ja hupaisan hauskaa, niin suurimman osan ajasta se tuntuu kovin sekavalta säheltämiseltä. Kaksistaan homma pysyy vielä hallinnassa, mutta neljän pelaajan kesken ruudulla tapahtuu kerralla niin paljon kaikkea, että silmät menevät helposti solmuun.
Kavereiden kanssa pelaaminen saattaa aiheuttaa myös pientä kinastelua tai jopa ystävyyssuhteiden romuttumista osallistujien ilkikurisuusasteesta riippuen. Toisia pelaajia voi nimittäin kohdella lempeästi ja kantaa heidät vaikeimpien kohtien ohitse, mutta heitä voi myös kiusata tai heittää alas jyrkänteeltä kohti kivuliasta kuolemaa. Vahinkoja sattuu helposti molempiin suuntiin, ja vaikka tavoitteena olisi toisen pelaajan auttaminen, saattaa lopputulema olla täysin päinvastainen.
Bowser raivon vallassa
Switchin 3D Worldin mukana tulee täysin uusi teos nimeltään Bowser’s Fury, joka on periaatteessa muutaman tunnin pituinen pomotaistelu. Sankarin viittaan pukeutuu tällä kertaa itse Mario, mikä on tietysti täysin ymmärrettävää, mutta olisihan se ollut hauska kurittaa Bowseria prinsessa Peachin seurassa. Tämänkin tekeleen pääsee kokemaan yhdessä ystävän kanssa, sillä kakkospelaaja ohjastaa pääpahiksen poikaa, Bowser Jr:a.
Tarinallisesti tiedossa on taas sangen kevyttä hömppää. Kaikki alkaa siitä, kun Mario katoaa mustan mönjän uumeniin ja tipahtaa myrskyävään saaristoon, jossa puutkin näyttävät kissoilta. Sankarimme arkkivihollinen, jättimäinen Bowser, hengailee myös tässä omituisessa maailmassa. Jostain kumman syystä pahansisuinen matelija on tutun mustan mönjän peitossa ja normaaliakin vihaisempi. Myrskyn laannuttua Mario löytää maalisutia heiluttelevan Bowser Jr:n, joka pyytää hätääntyneenä putkimieheltä apua isänsä rauhoittamiseen. Mario päättää auttaa pikkuista, ja yhdessä he tekevät kaikkensa saadakseen ison pahan Bowserin leppymään.
Kissojen valtakunnassa kaikki hyvin
Bowser’s Furyssa seikkaillaan pala palalta avautuvassa avoimessa maailmassa ja kerätään ympäriinsä ripoteltuja cat shines -nimisiä esineitä. Itse Bowser on läsnä koko pelin ajan, mutta osan ajasta hän piileskelee mönjäisen järven pohjassa ja nousee aika ajoin myrskyn lailla hönkimään tulipalloja kohti Marion takamusta. Tällöin putkimies joutuu jättämään muut puuhansa sikseen ja keskittymään vihaisen pahiksen lähettämiseen takaisin kohti lätäkön syvyyksiä. Kun Bowser on väliaikaisesti päihitetty, pääsee sankarimme taas jatkamaan askareitaan. Tämä sykli toistuu kerran jos toisenkin, kunnes viimein Bowser kukistetaan ”lopullisesti” ja tarina saadaan päätökseen. Tässä kohtaa ruudulle pärähtävät lopputekstit, mutta hupi ei suinkaan ole vielä ohitse, vaan kimaltavien kissojen keräileminen jatkuu entiseen tapaan.
Näinkin pitkän pomotaistelun luulisi olevan kohtalaisen uuvuttava ja hektinen, mutta niin ei onneksi ole. Pahiksen kohtaamisten välissä on runsaasti luppoaikaa, ja usein verrattain jännittävistä pomokohtaamisista ehtii palautumaan ennen uuden koitoksen alkamista.
Sillä aikaa kun Bowser makaa jorpakon pohjassa nuolemassa haavojaan, pääsee pelaaja seikkailemaan kissamaisessa maailmassa vapaasti. Ja kun sanon kissamainen, niin todella myös tarkoitan sitä. Lake Lapcat -nimisessä valtakunnassa kaikki näyttävät söpöiltä mirreiltä: rakennukset, linnut, pensaat, viholliset, jopa kissat näyttävät kissoilta! Söpöysmittari tärähtää helposti punaiselle, ja tästä johtuen Bowser’s Fury on Mario-pelien fanien lisäksi mieluinen myös kattien ystäville.
Kaksin aina kaunihimpi
Kaksinpelissä toinen pelaajista pääsee lentelemään Bowser Jr:n kyydissä. Jos ei halua kaveria häiritsemään omaa kokemustaan, niin lapsosen ohjaamisen voi työntää myös tekoälyn harteille. Silloin pelaaja saa valita, auttaako Junior vähän, paljon tai ei ollenkaan. Sanonta kaksin aina kaunihimpi pätee tässäkin tapauksessa, vaikkei pikkuisella sarvipäällä hirveästi toimintoja olekaan. Hän lentelee ympäriinsä keräten kolikkoja, paljastaen salaisuuksia ja mätkien vihollisia. Bowser Jr. sopiikin erinomaisesti kokenemattomamman pelaajan tai lapsen ohjastettavaksi. Kakkospelaaja kokee osallistumisen ilon, muttei kuitenkaan pysty häiritsemään Marion etenemistä.
Super Mario 3D World + Bowser’s Fury on vallan mainio tasohyppely, joka sopii täydellisesti koko perheen yhteiseksi huviksi. Molemmat pelit ovat tarpeeksi haastavia taitaville pelaajille, mutta samalla riittävän helposti lähestyttäviä myös vähän keskinkertaisimmille tasohyppelijöille. Vaikka noin 55 euron hintalappu kahdeksan vuotta vanhan pelin porttaukselle saattaa hirvittää, ovat Marion ja ystävien seikkailut kissamaassa silti jokaisen euron arvoiset
