Ihmiset tuppaavat hävittämään heille rakkaita esineitä ja asioita. Lapsena lahjaksi saatu nallekarhu oli aikoinaan niin rakas ja tärkeä, mutta nyt se siintää vain kaukaisena muistona mielen syvyyksissä. Mitä ihmettä kaikille kadotetuille tavaroille tapahtuu ja mihin ne päätyvät? Vastauksen tähän elämän suuren mysteeriin antaa elokuvamainen 2.5D-seikkailu Forgotton Anne.
Studio Ghiblin elokuviin verratussa seikkailupelissä yhdistellään tasohyppelyä ja pulmien ratkontaa. Sen tapahtumat sijoittuvat taianomaiseen Forgotten Lands -nimiseen rinnakkaisulottuvuuteen. Tätä kaunista mutta synkkää todellisuutta kansoittavat kaikki ne kapistukset, jotka ovat katoamisen myötä unohtuneet. Ainoat ihmiset unohdettujen maassa ovat yksinvaltias Mestari Bonku ja hänen oikea kätensä valvoja Anne. Yhdessä he ylläpitävät lakia ja järjestystä pelon avulla. Kaksikko nimittäin pystyy imaisemaan tavaroiden elinvoimana toimivan Animan silmänräpäyksessä käyttämällä ranteeseen sidottua Arca-laitetta.
Aika kultaa muistot
Bonkulle uskolliset asukkaat eivät oikeastaan halua asua siellä, vaan he tahtovat takaisin ihmisten maailmaan, omistajiensa luo. Mestari onkin keksinyt keinon päästä pois unohdettujen universumista. Kaikki eivät kuitenkaan vaikuta kovin innostuneilta miehen aikeista ja pieni joukko kapinallisia yrittää tuhota hänen unelmansa kotiin palaamisesta. Annen tehtäväksi lankeaa rosvojoukon pääjehun etsiminen ja hänen saattaminen oikeuden eteen.
Lumoavien, käsinpiirrettyjen grafiikoiden ohella Forgotton Annen ytimenä toimii sen lineaarisesti eteenpäin soljuva tarina – verenvuodatusta tasohyppely ei sisällä. Ajoittain tuntuu vaikealta laskea ohjainta kädestä, koska haluaa tietää mitä tytölle ja hänen ystävilleen tapahtuu seuraavaksi. Toisaalta taas koko tarina on melkoisen ennalta-arvattavissa heti alusta saakka.
Päähahmo käyttäytyy aluksi ärsyttävän lapsellisesti ja on täysin kivikasvoisen Mestari Bonkun ohjattavissa. Matkan aikana hän kuitenkin kasvaa henkisesti ja oppii ajattelemaan itsenäisesti uusien tuttaviensa avustamana. Loppuhuipennuksena toimiva valinta onkin vaikea tehdä, koska neitokaiseen tykästyy pikkuhiljaa kivikkoisesta alusta huolimatta.
Älä unohda minua
Kahden ihmishahmon lisäksi vastaan tulee persoonallisia unholaan vaipuneita esineitä. Tapahtumien edetessä tavataan esimerkiksi suloinen keinuhevonen sekä yli-innokas komisariona toimiva Magnum-revolveri. Kaikki dialogi on ääninäyteltyä ja hahmojen piirteet suunniteltu hyvinkin ihmismäisiksi. Luultavasti siksi, että pelaajan olisi helpompi kiintyä olioihin. Tunteet asukkeja kohtaan tekevät niiden kuoleman kohtaamisesta rankempaa.
Pelimekaniikkojen suhteen Forgotton Annen tarjonta vaikuttaa hieman köyhältä. Tiedossa on tasohyppelyä ja puzzleja, joista kumpikaan toiminta ei ole kovin mielenkiintoista tai hyvin toteutettua. Välillä tehdään myös muutamia valintoja, jotka vaikuttavat hitusen kertomuksen kulkuun mutta eivät lopputulokseen. Seikkailu olisi ollut parempi ilman pakotettuja pelillisiä elementtejä.
Kaikki puzzlet noudattavat samaa periaatetta lukuun ottamatta paria erilaisella mekaniikalla toimivaa pulmaa. Annen ranteeseen on kiinnitetty Arca-laite, johon pystyy säilömään yhden yksikön eri puolilla maailmaa lojuvaa Anima-energiaa. Vehjettä käyttämällä siirretään virtaa paikasta toiseen. Tällä tavoin pelaaja selvittää eteen tulevat ongelmat, jotka yleensä vaativat jumiutuneen oven avaamista tai jonkin laitteen käynnistämistä. Melkein jokaisen nurkan takana vaanivat aivopähkinät keskeyttävät inhottavasti muuten niin sujuvasti etenevän tarinan, mutta onneksi niiden ratkomiseen kuluu vain muutamia minuutteja.
Pomppien kohti parempaa huomista
Tasohyppely tuntuu nimikkeen selvästi heikoimmalta annilta. Valitettavasti suurin osa ajasta vietetään loikkien ympäriinsä. Korkeampia ja pidemmälle kantavia pomppuja varten päähahmon apuna toimivat metalliset siivet. Ohjaus ei toimi kovin tarkasti, ja sankarittarella onkin taipumus tehdä asioita oman päänsä mukaan. Ongelmia aiheuttavat myös taustoihin liian hyvin sulautuneet tasot, joista on vaikea erottaa kantavat pinnat.
Forgotton Anne näyttää visuaalisesti upealta, mutta se jää muilta osin keskinkertaiseksi kokemukseksi. Tasohyppely sekä itseään toistavien pulmien ratkaiseminen alkavat nopeasti tuntumaan puuduttavilta. Sankarittaren tarina olisikin toiminut paremmin lyhyenä anime-leffana. Pelin jaksaa koluta läpi yhden kerran, jonka jälkeen Anne ystävineen vaipuu ikuisiksi ajoiksi unholaan.
