Yhden napin ihme
Kerrataanpa taas PlayLinkin syvin olemus. Pelit rullaavat kotikonsolilla, niistä nautitaan isolta ruudulta, mutta perinteistä poiketen ohjaus hoidetaan pelkän älylaitteen avulla. Yleensä hulinaan mahtuu minimissään neljä pelaajaa samalta sohvalta – vaikka pienemmälläkin porukalla pääsee vauhtiin. Ensin säädetään kaikkien mobiililaitteet langattomaan verkkoon, sitten otetaan selfiet, annetaan itselle hassu nimi (saa käyttää myös tylsästi omaa), minkä jälkeen päästään itse toiminnan kimppuun.
Chimpartyssa hypitään lautapelimäisessä maailmassa, jossa jokainen ruutu muodostaa oman minipelinsä. Tavoite on kerätä mahdollisimman paljon tähtiä, jotka vastaavat askelmia laudalla. Päätavoite on ehtiä ensimmäisenä maaliin. Ja tähtiä saa suoriutumalla mahdollisimman hyvin erilaisista haasteista. Jokaisessa kentässä on mahdollisuus saada yhdestä kolmeen tähteä. Lisäksi voittajalle annetaan vielä yksi kaupan päälle.
Minipelit koostuvat ryppäästä hullunkurisia toimintapläjäyksiä. Ohjaus tapahtuu yhden napin painalluksella. Apinat uivat altaassa keräten kumiankkoja, juoksevat juoksumatolla keräten banaaneja, pomppivat tynnyreitä väistellen ja kieppuvat oksalta oksalle jalkapalloa pelaten. Erilaisia aktiviteetteja on kymmenkunta, ja niitä kaikkia yhdistää yksinkertainen mutta sekava toiminta. Ruudulla tapahtuu paljon, kun neljä apinaa heiluu ympäri ruutua. Ja vaikka käytössä on vain yksi nappi, niin silti pomppiminen on epätarkkaa, koska hyppysuuntaa ei voi aina määrittää.
Tukka hyvin, kaikki hyvin
Hahmoille avautuu hiljalleen vaatetusta ja kampauksia, kun tähtiä kertyy. Sitä kautta omasta karvanaamasta voi tehdä persoonallisemman. Kledjut – ja itse asiassa koko peli – naurattavat perheen pienempiä, mutta aikuisille pelaaminen muuttuu nopeasti monotoniseksi suorittamiseksi. Variaatiota on loppujen lopuksi suhteellisen vähän, eikä osassa kamppailuista pärjää niinkään taidolla kuin koheltamalla ja tuurilla.
Chimparty saattaa olla alakouluikäiselle hassun hauska kokonaisuus, mutta bilepeliksi siitä ei pidemmällä tähtäimellä ole. Minipelit käyvät tylsiksi, ja toiminta on kaikin puolin suhteellisen sekavaa. Harmittavasti pelattavia lautojakaan ei tarjoilla kuin yksi. Aikuisten bileiltoihin kannattaakin harkita jotain muuta tekemistä – esimerkiksi oikeita lautapelejä.
