Helppoa puzzlea
Mojon värikäs maailma näyttää aluksi varsin mielenkiintoiselta. Pelin
ideana on kuulaa ohjaamalla särkeä pelialueelle sijoitellut kuutiot
mahdollisimman nopeasti. Kuulan väri määrittelee, minkä värisiä
kuutioita voi kulloinkin hajottaa. Värin vaihto onnistuu siihen
varatuissa pisteissä, ja oikea hajoitusjärjestys on olennaisinta kentän
nopean läpäisyn kannalta. Peli on periaatteessa puzzle-tyyppinen, mutta
pääpaino on kuitenkin kuulan taidokkaassa ohjaamisessa. Kentän
läpipelaamiseenvaadittava idea on yleensä varsin helposti
huomattavissa, muttavarsinainen toteutus saattaa viedä kauankin aikaa.
Pelin perusidea on erittäin yksinkertainen ja myös toimiva. Pelaaja
pääsee vauhtiin nopeasti, sillä kontrollit ovat yksinkertaiset ja
kenttien läpäisyyn saa käyttää reilusti aikaa. Varsinaista maksimiaikaa
ei ole määritelty, mutta pallo menettää voimaa ajan kuluessa. Kentältä
tipahtaminen tai esteeseen kärähtäminen syö voimaa kuitenkin
huomattavasti pahemmin. Uutta potkua saa vapauttamalla Mojoa kentän
viimeisistä kuutioista. Tämä yhtälö aiheuttaa helposti
umpikujatilanteen, kun pelaaja etenee rauhallisesti ja kentän
läpäisemisen jälkeen energiaa on enää vähän jäljellä. Tuolloin
seuraavan kentän läpäisy saattaa olla jopa mahdotonta ja homman joutuu
aloittaa kokonaan uudestaan alusta. Tämän vuoksi muodostuu helposti
tavaksi aloittaa kenttä alusta, kunnes suoritus on riittävän hyvä,
sillä siitä ei saa mitään rangaistusta. Kenttien muuttuessa
vaikeammiksi vapautettavaa Mojoa on entistä vähemmän, jolloin energian
säästäminen on tärkeää. Samalla kenttiin ilmestyy vihollispalloja ja
esteitä, joita joutuu välttelemään. Esteinä saattaa olla esimerkiksi
magneetteja tai kehikoita, joiden koskettelua on parempi välttää.
Yksinkertaista optimointia
Kentässä on määritelty aika, jonka alittamisesta saa mahdollisuuden
vaihtaa kuulan väriä niin halutessaan. Tätä mahdollisuutta ei
kuitenkaan tule kovinkaan paljoa käytettyä, sillä säästettyään nämä
palkinnot, pelaaja saa uusia kuulia käyttöönsä tai uusia erittäin
hyödyllisiä ominaisuuksia vanhoihin kuuliinsa. Pelin neljä kuulaa
eroavat ominaisuuksiltaan merkittävästi, sillä kuula saattaa olla
esimerkiksi toista nopeampi, mutta samalla huonommin ohjattava. Kuulien
vaihtelu antaa paljon mahdollisuuksia optimoida suoritusta. Vaihtaminen
onnistuu lennossa, mikä ei välttämättä ole hyvä idea. Parempi
vaihtoehto olisi sallia vaihto vain kentän alussa.
Peli
tottelee ohjausta kiitettävästi ja vaikeustaso on sopiva. Peli käy
tosin liian helpoksi, kun parhaimmat kuulat on varusteltu tehokkailla
ominaisuuksilla. Pelissä ei ole haastetta sen jälkeen, kun yhdellä
kuulalla voi hajottaa kaikenvärisiä kuutioita. Tuolloin ei ole
juurikaan mitään mielenkiintoista tekemistä.
Graafisesti Mojo! on miellyttävä. Pelin äänet ovat perustavaraa.
Musiikit ovat maailmakohtaisia ja niitä kuuntelee jonkin aikaa ihan
mielellään. Mitään ihmeellistä ei ole kummallakaan osastolla tarjolla,
mutta pelin yksinkertaiseen ideaan sopii hyvin selkeät ja
havainnolliset ympäristöt. Pelin maailmat noudattavat muutamaa teemaa,
jotka vaikuttavat myös pelimekaniikkaan. Kamera on täysin manuaalinen
ja usein pelaaja kääntelee sitä samaan tahtiin kuin käskyttää kuulaa.
Moninpelissä kamera on lukittu yhteen asentoon, mikä tekee pelistä
erittäin epäselvän.
Pelimuotoja on tarjolla
hämmästyttävän suppea setti. Yksinpelissä ei ole kuin yksi
mahdollinen pelimuoto ja kenttiä ei voi pelata erikseen. Ainoa
vaihtoehto on siis pelata kentät läpi alusta loppuun. Kun peli on
läpäisty, aukeaa minigolf-bonuspeli. Siitä voi hakea riemua, jos
yksinkertainen puttailu kiinnostaa. Mojo!:n moninpeli on täydellinen
pannukakku. Siinä pelaajat hajottavat kuutioita kilpaa muutamassa
kentässä paras viidestä -systeemillä. Moninpelissä ei ole minkäänlaisia
optioita, joilla siihen voisi hakea lisää potkua. Kenttäeditorin avulla
voi suunnitella uusia ratoja valmiiden ympäristöjen päällä. Tämä moodi
toimii ihan mukavasti, mutta ei jaksa kiinnostaa kovinkaan pitkään.
Liian vähän
Kokonaisuutena Mojo! viehättää muutaman illan ajan, mutta tekee sitten
surkean mahalaskun. Pelaamista ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, kun
pelimuotoja ei ole tarjolla tarpeeksi. Pelin idean olisi luullut
kantavan pidemmällekin, mutta nyt kokonaisuus on pahasti vajavainen.
Minigolf ei paljoa auta asiaa.
