Junttius kunniaan
Monster truck -kisat, tuo amerikkalaisten punaniskojen imagoon liitetty huvitus, ovat eräänlaista jättiläispyörillä varustettujen autojen romurallia. Normaalisti monsteriautoesitys pitää sisällään pienempien autojen murskausta renkaiden alle, mutta autojen kyetessä ylittämään jos vaikka minkälaisia esteitä ja vieläpä pystyessä hurjiin ilmalentoihin hyppyreistä, käydään kilpailijoiden kesken monenlaisia freestyle-kisoja. Wiille julkaistu Monster 4X4 World Circuit koettaa tuoda tätä älyvapaata redneck-viihdettä olohuoneisiin konsolipelaajien ihmeteltäväksi, mutta valitettavasti kömpelöin tuloksin.
Peli jättää autojen murskaamisen ja muun asiaan olennaisesti kuuluvan pelleilyn kokonaan pois, joten se keskittyy vain Monster truckeilla käytäviin romurallikisoihin. Yksinpelin World Circuit -pelimuodossa pelaaja kisaa radalla tietokoneen ohjaamia autoja vastaan tarkoituksenaan luonnollisesti päästä palkintopallille. Hyvistä sijoituksista palkitaan pisteillä, joita tarvitaan pysyäkseen maailman rankingin huipulla. Pelin edetessä aukeaa uusia monsteriautoja ajettavaksi ja ratoja ympäri maailmaa hurjasteltavaksi. Siinäpä se peli sitten onkin.
Odotetusti Monster 4X4 World Circuit hyödyntää liiketunnistusohjausta, eli kapulaa pidetään poikittain ja ajokin ohjaus tapahtuu ohjainta rattimaisesti kallistaen. Pelin oheen kuuluu jopa ratti, jonka sisälle Wii-ohjain upotetaan. Ratti on hyvä lisä, sillä sen avulla ohjain pysyy paljon paremmin kädessä. Itse ohjaus tuntuu pienen harjoittelun jälkeen luontevalta, joskin kannattaa huomioida, että kyseessä ei ole mikään monsteriautosimulaattori. Ajettavuus on siis erittäin arcademainen kärryjen tuntuessa pikemminkin Micro Machines -tyylisiltä pikkuautoilta kuin jättilaismäisiltä ja raskailta metallikasoilta megarenkaineen. Kapulan kallistelulla ei ”simuloida” vain auton ohjausta, vaan radalla olevista hyppyreistä voi tehdä temppuja viuhtomalla ohjainta sen mukaisesti millaisen tempun haluaa tehdä. Onnistuneet temput palkitaan antamalla pelaajan käyttöön nitroa tuomaan hetkiseksi lisävauhtia kisan ratkaisuhetkiä varten.
Isot ovat renkaat, vain tehot puuttuvat
Pelin mittasuhdeongelma ei johdu vain autojen omituisesta tuntumasta ja käyttäytymisestä, vaan graafisella yleisilmeellä on oma osuutensa asiaan. Kärryjen ulkoinen toteutus ei ole päätä huimaavan yksityiskohtaista, ja joidenkin kohdalla voi melkein puhua laatikosta neljän sylinterin päällä autoa esittävään tekstuuriin käärittynä. Miehinen aihe latistuu, kun ajokit muistuttavat lasten leluja kaikessa yksinkertaisuudessaan. Myönnettäköön tosin, että tuskinpa peliä ihan aikuisille on tarkoitettukaan.
Ratojen ollessa kiitotien levyisiä ei autojen massiivinen koko pääse millään muodoin oikeuksiinsa. Eikä ratojen ympäristöjäkään voi sen kauniimmin kuvailla, sillä taustoista ja ratojen reunuksilta puuttuvat kaikenlaiset omaperäisyyttä tuovat yksityiskohdat. Vauhtia sentään piisaa tasaisen ruudunpäivityksen myötä, tosin pitäisikö monsteriautopelin ihan näin vauhdikas olla, onkin sitten oma kysymyksensä. Jos erikoista ohjausmetodia ei oteta huomioon, voisi Monster 4X4 World Circuitin luulla kuuluvan GameCuben pelivalikoimiin parin vuoden takaa.
Sama yksioikoisuus toteutuksen suhteen jatkuu äänipuolella. Autojen ärjyvien moottoreiden ääni kuuluu oudosti luupilla, eli aivan kuin peli soittaisi samaa geneeristä äänitiedostoa riippumatta siitä, että kaasuttaako pelaaja ja millaisilla kierroksilla auton moottori oikeasti revittelee. Muita ääniä pelissä ei sitten tiettyjen satunnaisten efektien ja jonkinlaisen taustalla olevan hevijumputuksen lisäksi olekaan.
Monster 4X4 World Circuit olisi periaatteessa voinut tuoda omaperäisyyttä muuten tavanomaiseen autopelien genreen, mutta toteutus ei vain ole osunut lähellekään maaliaan. Ulkoisesti peli on suorastaan ruma ja äänet saavat pidemmän pelailun jälkeen pään särkemään. Mielenkiintoa olisi voinut kerätä tuomalla lisää pelimuotoja, mutta yksinään pelaileva voi vain ottaa perinteistä kisaa tietokonetta vastaan. Moninpelinä voi useamman ohjainkapulan avulla sentään normaalin kisailun lisäksi pelata hieman erikoisempia minipelejä, kuten monsteriautoilla pelattavaa jalkapalloa, mutta ei nämäkään jaksa pitkään kiinnostaa. Missä on autojen murskaus tai temppuilu suljetulla radalla? Tämän pelin tekijöiden olisi kannattanut tutustua tarkemmin amerikkalaiseen junttiviihteeseen ja ottaa ideasta se olennaisin esille, joskin edes toteutukseen panostaminen auttaisi jonkin verran myös.
