Tervetuloa Oddworldiin!
Aben ja kumppaneiden seikkailuja seurataan jo kolmannen kerran. Tällä kertaa vain Xboxille ilmestyneen Oddworld - Munch`s Oddyseen muodossa. Peli lähtee liikkeelle kauniiden alkudemojen saattelemana, joista käy ilmi että maailman viimeinen Gabbit (Munch) on kidnapattu. Abe (vanha kunnon pierevä sankari) lähtee pelastamaan Munchia ja samalla Glukkoneiden varastamia työ-mudokoiden munia. Hetken pelattuaan vuoro siirtyykin Munchiin, joka pääsee pakenemaan pahoilta Vykkereiltä, jotka ovat kumminkin asentaneet tutkan hänen päähän. Yksi pelin ehdottomasti hauskimmista videoista pärähtää käyntiin (miniimini). Abe onnistuukin törmäämään Munchiin ja tästä alkaa heidän yhteinen reissu. Munch kuulee maailman viimeisestä Gabbitin kaviaarista, joka olisi tarkoitus myydä huutokaupassa. Aben motiivina on Munchin auttaminen ja munien pelastaminen. Erilaiset välidemot johdattelevat peliä juonellisesti eteenpäin, ja pian Abe ja Munch löytävät itsensä keräämästä moolahia Lulu nimiselle laiskalle Glukkonille.
Sankarimme Oddworldissa
Munch on meidän yksijalkainen "kalamme" sillä hän viihtyy vedessä ja onkin siellä parhaimmillaan. Maalla hän kulkee hitaasti pomppien ellei saa alleen rullatuolia jolla pääseekin sitten hurjastelemaan. Jo alussa Munch törmää Fuzzleihin (miniimini) ja lupaa auttaa näitä enemmän tai vähemmän söpöjä ja kilttejä pallukoita. Munchin päässä olevalla tutkalla pystyykin havaita Fuzzleja jonkin matkan päästä. Samainen tutka toimii myös Muchin aseena, sitä käyttääkseen hänen pitää juoda "Zap" juomaa, jonka vaikutus on lyhyt. Munch on myös sankareistamme ainoa joka osaa käsitellä teknisiä härveleitä.
Abe on sankari Mudoko, ja hän on ketterä maalla mutta vedessä täysin avuton. Aben tärkein ominaisuus on vihollisten mielenhallinta "Possession". Tällä Abe saa vihollisen omaan hallintaansa, ja tätä taitoa tulee käytettyä lähes jatkuvasti. Abe ei kumminkaan osaa tätä taitoa heti alussa, vaan saa sen myöhemmin. Kuten yllä kävikin jo ilmi, Abe on matkalla pelastamaan Mudokojen munia, joita pahat Glukkonit pitävät itsellään saadakseen orjia. Aben tehtävät eivät lopu siihen, sillä hänen pitää pelastaa myös jo orjina olevat ja muutkin villit Mudokot. Kiitollisina Abelle he avaavat ovia, vetelevät vivuista, ja taistelevat. Joissakin "kentissä" Mudokoja voi myös päivittää, eli kouluttaa heistä nuijivia tai ampuvia (Tomahawker tai Mudarcher).
Kaiken perustana toimii "Spooceshrubit" eli vihreät sienet joista Abe saa voimaa mielenhallinta kikkaansa. Myös joissakin "kentissä" on Spoocelockkeja, joita saa avattua vain jos on kerännyt tarpeeksi Spoocea. Abe osaa myös kasvattaa jo kerättyjä Spooceja takaisin, tämä on kyllä hidasta, mutta joskus erittäin tarpeellista.
Seikkailu alkakoon
Oddworldin alku pääsi pelästyttämään, sillä ohjaus tuntui alussa hankalalta ja etenkin kuvakulmat olivat vähintäänkin epäilyttävät. Hahmoa liikutellaan vasemmasta tatista, ja kuvakulmaa ristikosta, eli oikean tatin liikerataa ei käytetä hyväkseen mitenkään. Pelissä tuli kuitenkin pärjättyä valkoisella napilla, joka heittää kuvakulman sankarin taakse. Ohjaus alkoi kumminkin sujua jo noin kymmenen minuutin jälkeen, eli "harjoittelu tekee mestarin" pätee taas. Alussa info-pisteitä löytyy lähes jatkuvasti, ja niiden käyttö on suositeltavaa. Myös Mudokojen henkinen opas "Shaman" opastaa kumppanuksia joten yleensä on hyvin tiedossa mitä pitää tehdä. Eriasia onkin miten. Pelissä saa oikeasti miettiä joitakin kohtia, etenkin jos ne haluaa suorittaa ilman kavereiden menetystä.
Quicksave ja load oli kyllä erittäin tiiviissä käytössä. Lähes jokaisen tapetun vihollisen jälkeen kannattaa tallentaa, sillä se on aina yksi vihollinen vähemmän kun joutuu aloittamaan "alusta". Vaikeustaso oli mielyttävä, jotkin kohdat tietysti aiheuttivat päänsärkyä ja jotkut olivat tylsän helppoja. Mutta kultainen keskitie näiden välillä oli saavutettu mainiosti. Ongelmia oli kumminkin niin paljon että tätä peliä ei voi ihan perheen pienimmille suositella.
The Scrubs are on that hill
Grafiikka oli tasohyppelyksi mainio. Etenkin joissakin "kentissä" kuva piirtyi erittäin kauas, ja kokoajan selkeänä. Rakennukset, maastot ja hahmot ovat tehty huolellisesti, ja etenkin RGB-kaapelilla kauniit värit pääsivät oikeuksiinsa. Kenttien laajuudesta huolimatta ei ollut minkäänlaista nykimistä tai hidastumista. Sahalaitoihin ei kiinnittänyt huomiota, eli niitä ei ollut häiritsevästi. Oddworldissa törmäsin yhteen pelihistorian kauneimmista vesistä. Aallot, taivaalla lipuvat pilvet yms luovat vedestä erittäin kauniin. Pelissä on myös hahmojen ja esineiden varjot tehty huolella. Kaikki pelin äänet ja tehosteet ovat tehty huolella, eikä niistä mikään jää häiritsemään. Munchin rullatuolin vikinä saa aina hymyn poskille. Musiikkia pelissä ei paljoa käytetä, vaan se toimii kuten Halossa, tunnelman kohottajana.
Valikot menussa ovat erittäin yksiselitteiset ja helpot käyttää. Eräinä erikoisuuksina huomasin "Quit to Xbox Dashboard" ja erikseen tehdyn mahdollisuuden tallentaa kovolle tai muistikortille. Säädettävää ei paljoa löydy, mutta ei kyllä tule mieleen mitään mitä olisin halunut säätää. Peliä voi surutta tallentaa useampaankin otteeseen, sillä yksi tallennuspaikka vie vaan noin 14-25 blokkia. Myös padin forcea osataan hyödyntää mainiosti. Tärinät tuli oikeaan aikaan oikeilla voimakkuuksilla. Eräs miinus kumminkin tulee quicksavesta, vaikka sen tarkoitus on ollakkin nopea tallennus, voisi se kumminkin kysyä että tahdotko tallentaa. Sillä usein kun pitäisi painaa quickload tulikin vahingossa painettua savea, ja eikun alusta.
Noh, ei se peli nyt noin hyvä voi olla!?
Varsinaisista uutta Oddworld Munch`s Oddysee ei genreensä tuo. Mutta Oddworldin maailma on kumminkin niin omaperäinen että tätä on vaikea verrata mihinkään. Pelissä ei ole mitään monipeliä, edes minipelien muodossa, joten tämä hiukan verottaa pelattavan määrää, jota kyllä riittää tarinan läpipelaamisessakin. Kuten monissa muissakin genrensä peleissä, uudelleenpelattavuus ei ehkä ole sieltä parhaimmasta päästä. Porkkanaksi on jätetty Quarama ja uskon että jos saa kaikki Mudokot, munat ja Fuzzlet pelastettua saa nauttia erilaisesta lopusta. Grafiikka saa risuja monista liian tummista "kentistä", usein sai olla säätämässä tv:stä kirkkautta. Ja äänet saavat risuja suppeutensa puolesta, on tylsää kun pahikset ja sankarit selittävät aina sitä samaa. Joka tapauksessa Oddworld Munch`s Oddyseestä jäi erittäin hyvä fiilis, ja uskallankin suositella tätä kaikille jotka pitivät edellisistä Oddworldeista, ja muillekkin laadukkaiden tasohyppelypelien ystäville.
