Ray Bibbia on kovaksikeitetty pastori, jonka yksityinen manaustoimisto puhdistaa Rooman villiksi yltyneitä katuja tilauspalveluna. Ja manattavaa kyllä riittää!
Gotta type 'em all
Tarjolla on erikoinen tekele, joka yhdistää Typing of the Deadin kaltaisen kirjoituspelin shoot 'em upeista tuttuun bullettihelvettiin. Kirjoituspeli (typing game) tarkoittaa siis mekaniikkaa, jossa vihollisen kimppuun hyökätään kirjoittamalla erilaisia lauseita. Kun sana menee nappiin, ottaa vastustaja turpasaunaa; väärin kirjoitetut kirjaimet taasen sotkevat rytmiä.
Tavallisia vihollisia ei tule vastaan lainkaan, vaan jokainen kenttä koostuu käytännössä vain yhdestä pomovastustajasta. Itse taistelusta vaikean tekee se, että hyökkäysten näpyttelyn ohella pelaajan pitää liikuttaa hahmoa nuolinäppäimillä ja väistellä vakuuttavina aaltoina päälle hyökyviä ammusvyöryjä.
Ammuksen osuessa Raamattu lentää pastorin kädestä, jolloin toinen osuma tuottaa vahinkoa. Lisäksi kirja on käytävä noukkimassa pikaisesti, sillä hetken kuluttua manausrimpsu nollautuu ja pelaajan on aloitettava taistelun vaihe alusta. Kun pomotaistelu koostuu muutamasta pitkähköstä kirjoitettavasta jaerimpsusta, on osuman koittaessa valinta tiukka: syöksyäkö kirjan kimppuun ja riskeerata elämä, vai ottaako varman päälle?
Seitan Beasts ja muut saatanan kätyrit
Pelkästään kymmensormijärjestelmällä ei pärjää, sillä hieman taktiikasta riippuen myös viisisormijärjestelmälle on käyttöä. Käytännössä taisteluista voi suoriutua kahdella taktiikalla. Ensimmäinen taktiikka on keskittyä väistelemään ammuksia ja hetken hengähdystaukojen koittaessa syöksyä naputtelemaan manauksia. Kehittyneempi taktiikka on liikkua jatkuvasti oikealla kädellä vasemman käden hakatessa kirjaimia sisään.
Graafisesti kyseessä on puhdasverinen pikseligrafiikkajulkaisu. Tämä ei sinänsä haittaa, sillä pelaajan täysi huomio on ympäriinsä viuhuvissa ammuksissa. Kaikki taistelun ympärillä oleva liikkuminen on lähinnä liikkumista ja superkevyttä puzzlea kohti seuraavaa pomomatsia.
Pelimaailma on kaikin puolin korni ja kieli poskella kirjoitettu. Rappioitunut, syntien valtaama Rooma on varsin huvittava paikka. Rayta vastaan tulee rikollisten ohella niin Manaajasta tuttu tyttö kuin synnin valtaama vegaanirockbändi Seitan Beasts.
Rento pelaaminen on nynnyille
Konsepti on varsin yllättävä ja lopulta turhankin vaikea. Tilanteen hahmottaminen vaatii melkoista koordinaatiokykyä ja sorminäppäryyttä, sillä nopasti jyrkkenevä vaikeusaste ei päästä pelaajaa helpolla. Osaava pelaaja läpäisee The Textorcistin kymmenen vastustajaa muutamissa tunneissa, mutta kaltaiselleni tumpelolle seinä nousee pian pystyyn ja näppäimistö lentää seinään.
Sanon vain, että kyseessä on selvästi tietylle, kovasta haasteesta pitävälle pelaajakunnalle suunniteltu peli. Itse en valitettavasti tähän kuluttajaryhmään kuulu, vaikka annankin arvoa luovalle toteutustavalle. Aivan täyteen hintaan en voi tätä suositella, mutta sopivasta alennusmyynnistä löytäessä homma voi olla kokeilemisen arvoinen – varsinkin jos näppäimistöä on tullut hakattua yhden käden sormilla aiemminkin.
