Epävireistä televisionkatselua
Viime vuosituhannen loppupuolen kiistaton muoti-ilmiö, Pokémon, on pysynyt pelillisesti yllättävänkin laadukkaana ottaen huomioon sarjan lukuisat tähän mennessä valmistuneet julkaisut. Laadunvalvonnan pettäminen oli tietenkin vain ajan kysymys. Täysihintainen Pokémon Channel on tästä varsin oiva osoitus. Kyseessä ei nimittäin edes ole varsinainen peli, vaan ylimitoitettu miniseikkailu päätaskuhirviö Pikachun seurassa.
Pokémon Channel on professori Oakin kehittelemä tv-kanava, joka lähettää pelkästään Pokémoneille tarkoitettuja ohjelmia. Pelaajan alussa ilmentyvänä tehtävänä on katsoa tylsääkin tylsempiä lähetyksiä ja laaduntarkkailla niiden sisältöä raportoiden tasaisin väliajoin professorille itselleen. Pian kuitenkin suloinen Pikachu ilmestyy kotiovellesi ja valloittaa talosi. Ja kuten nykyään on tapana, monsteri löytää parhaan ystävänsä televisiosta.
Paperiakin ohuempi taustajuoni heijastuu valitettavasti myös pelattavuuteen. Toosan töljöttäminen Pikachun kanssa on juuri niin hauskaa kuin miltä se kuulostaakin. Kanavia on alussa vain muutama, mutta pidemmän katselun myötä lisää ohjelmaa avautuu ihasteltavaksi. Viihdepamauksia juontavat eri Pokémonit. Esimerkiksi uutisissa saa nauttia Psyduckin ja Meowthin saumattomasta yhteistyöstä. Peli käyttää GameCuben sisäistä pelikelloa ja kolmen aikajakson - aamun, iltapäivän, illan - aikana kuvaputkesta vyöryy eriävää materiaalia. Pikachulle on siis pidettävä seuraa joka ajanjaksona, jotta koko upeus saadaan vyörytettyä verkkokalvojen synkimpiin syövereihin.
Kohderyhmä: lapset
Muutama ohjelma on interaktiivinen. Helppoja Pokémon-aiheisia kysymyksiä tietämällä tai arvaamalla voi ansaita virtuaalista riihikuivaa. Käteistä voi sitten käyttää tarkoitukseen soveltuvalla kauppakanavalla. Shoppailun taikamaailmasta kätösiin voi poimia esimerkiksi julisteita, uusia ohjelmia ja minipelejä. Näistä viimeisin vaihtoehto on luonnollisesti mielenkiintoisin: pelin sisäisellä Pokémon Mini -laitteella tahkottavat minipelit ovat yksinkertaisia, mutta ajavat asiansa hetkittäisinä tylsyyden poistajina.
Voipahan pelissä myös kerätä oikeille vastineilleen häviäviä mielikuvituskortteja. Single-, Motion- ja Platinum-variaatioina tulevia kortteja lahjoitetaan pelaajalle silloin tällöin. Normaalikorteissa on vain kuva jostain taskuhirviöstä, liikekorteissa taas kuva näyttää liikkuvan ja platinakorteissa liikkuvan kuvan lisäksi on mahdollista kuulla jokaisen Pokémonin omaa itkuääntä. Halutessaan omilla kokoelmillaan voi myös herkutella erityisen valikon kautta - jos tässä yhteydessä nyt voi herkuttelusta puhua.
Ylivoimaisesti mielenkiintoisin osuus pelissä on kuitenkin anime-sarja PichuBros, joka avautuu jakso jaksolta "tarinan" edetessä. Kyseinen ohjelma on piirtojäljeltään taidokasta, joskaan juoni ei ole mitenkään erityisen monimutkainen. Mukavana ominaisuutena pelin ruutuja voi pysähdyttää mustavalkokuviksi. Näitä otoksia voi sitten värittää ja myydä kaupassa lisätaalereiden toivossa. Jenkkiversiosta löytynyt E-Reader-tuki on oletettavista syistä johtuen poistettu eurokäännöksestä.
Karmeaa rahastusta
Tapahtumia ohjataan yksinkertaisesta ensimmäisen persoonan käyttöliittymästä. Jos television tapittaminen alkaa kyllästyttää, Pikachun kanssa voi myös tutkia lähiympäristöstä löytyviä tavaroita. Voipahan kellertävän ystävän myös viedä ulkosalle happea haukkaamaan. Etu- ja takapihalla temmeltää erinäisiä villejä Pokémoneja, joiden kanssa ei tietenkään taistella, vaan jutellaan ystävällisissä merkeissä. Lähialueelta pääsee myös pois, esimerkiksi kalastamaan, mutta nämä yliyksinkertaistetut seikkailuvaihtoehdot avautuvat vasta myöhemmässä vaiheessa. Ulos ei tietenkään pääse, ellei Pikachu tätä suuressa suopeudessaan salli.
Pikachu pysyy tyytyväisenä kuten useimmat nykypäivän lapsetkin. Mitä enemmän ruokaa ja televisionkatselua on tarjolla, sitä iloisempi taskuhirviöstä tulee. Ipanoille peli on suunnattukin ja siksi yksinkertaisuudessaan iskeekin omaan kohteryhmäänsä. Vanhemmalle yleisölle interaktiivisuuden lähes täydellinen puute ja simppeli audiovisuaalinen toteutus lienee lähinnä syy työntää peli-dvd puusilppuriin ja palata parempien tuotoksien pariin. Ainoa mukava osio pelissä on mahdollisuus imuroida Game Boy Advance -Pokémoneihin aivan erityinen taskuhirviö, Jirachi. Muutoin Pokémon Channel kelpaa lähinnä takansytykkeeksi.
