Taustalla kirjaa, sarjakuvaa ja elokuvaa
Kirja- ja mangasarja Sky Crawlers kääntyi vuonna 2008 Mamoru Oshiin (Ghost in the Shell) pitkäksi elokuvaksi. Ace Combat -pelisarjasta tuttu Project Aces kehitti elokuvan pohjalta Wiille lentosimulaattorin, jonka pääpaino on vauhdikkaassa, arcadehenkisessä ilmasodassa.
Sky Crawlers: Innocent Acesin animetausta näkyy ennen kaikkea animaatiokohtauksissa, jotka kuljettavat dialogin ohella tarinaa eteenpäin. Hahmot elävät vaihtoehtoisessa menneisyydessä, jossa yritykset järjestävät maailmanrauhan aikana sotimiseen tottuneille ihmisille jännitystä ilmataisteluiden muodossa. Sky Crawlers -kirjojen ja elokuvan ystävät saavat stoorista luonnollisesti eniten irti. Me muut voimme keskittyä olennaiseen.
Vauhdikasta ja sopivan simppeliä
Kehittäjätiimi Project Aces on sekin keskittynyt olennaiseen. Vaikka kyse on simulaattorista, ei nyt tarvitse opetella miljoonia napinpainalluksia päästäkseen edes ylös kiitoradalta. Tarinatilassa pelaaja ohjaa Lynxiä, nuorta kokelasta, jolle siunaantuu näytön paikkoja erilaisten tehtävien parissa. Käskynjaossa Lynxille selostetaan tuleva tehtävä havainnollisen kartan avulla. Tämän jälkeen on vuorossa lentokoneen tuunaus. Parantelua voi tosin harrastaa vasta onnistuneista tehtävistä saatujen palkintojen jälkeen. Sitten Lynx onkin valmis taivaalle, jonne päästään suoraan ilman turhia kiitoradalla kuhnailuja.
Tehtävät vaihtelevat ilmassa, maalla ja meressä sijaitsevien kohteiden tuhoamisesta vihollisen tukikohtien valokuvaamiseen. Käytännössä muutaman ensimmäisen kentän jälkeen Sky Crawlers: Innocent Aces on tullut melko tutuksi, eivätkä missiot eroa ulkoisesti toisistaan kovinkaan runsaasti. Project Aces on kuitenkin tehnyt jotain oikein, sillä niukasta vaihtelusta huolimatta ilmasotiminen ja muu lentely on mahdottoman mukaansa tempaisevaa. Valitettavasti moninpeli tarkoittaa Sky Crawlersissa lentokoneen ohjaajan avuksi liittyvää ammuskelijaa. Toinen pelaaja voi siis vain ammuskella Wiimotella vihulaisia.
Lentotaisteluiden mukavimpia oivalluksia ovat TMC:t (Tactical Manoeuvre Command). Ne ovat taitavia liikkeitä ja manöövereja, jotka voidaan ottaa käyttöön lähestymällä vastapuolta sopivalle etäisyydelle. Oikealla hetkellä suoritettava TMC kiepauttaa pelaajan lentokoneen vihulaisen taakse, jolloin tämä voidaan tulittaa helposti alas taivaalta. TMC:t nopeuttavat tehtävien ja kenttien suorittamista reippaasti, jolloin myös mielenkiinto peliä kohtaan säilyy pidempään.
Tekniikka pelaa vähintäänkin kohtuullisesti
Visuaalisesti Sky Crawlers: Innocent Aces ei ehkä häikäise, mutta toisaalta ruudunpäivityskään ei kärsi turhasta sälästä. Maisemat ovat paikoin kovinkin miellyttäviä ja tyylillisesti ulkoasussa ei ole valittamisen aihetta. Nätit välianimaatiot tukevat muuta sisältöä mainiosti. Lentokoneiden animointi on komeaa katseltavaa, erityisesti TMC-temppujen aikana. Lentojen aikana kuultavaa dialogia kuuntelee aivan mielellään, ilmeikkäiden ääninäyttelijöiden ansiosta. Ainoastaan toistuvat kommentit aiheuttavat silloin tällöin ärtymystä. Taustamusiikin taso on selvästi sieltä paremmasta ja tarttuvammasta päästä. Musiikilla on luotu myös vaikuttavia tunnelmia kipakoiden taisteluiden keskelle.
Ohjausvaihtoehdot ovat ilahduttavan monipuoliset. Wiimotelle ja Nunchukille suunnitellut, liikkeentunnistusta hyödyntävät kontrollit ovat selvästi vaihtoehdoista vaikeimmat. Samalla ne ovat palkitsevimmat, jos kantti kestää. Jo alkuasetelma aiheuttaa hämmennystä: Nunchuk asetetaan poikkeuksellisesti vahvempaan käteen ja kapula toiseen. Kapulaa ylös nostamalla lentokone kiihdyttää ja Nunchukia kääntelemällä se ohjautuu joko oikealle tai vasemmalle. Tatilla konetta ohjataan alas tai ylös. Muutamien tuntien jälkeen ohjaus alkaa luonnistua. Jos kärsivällisyyttä ei riitä tai Wiin ohjaus ei muutenkaan tunne omimmalta, on aina mahdollisuus tarttua helpommin hallittaviin Classic Controlleriin tai GameCuben ohjaimeen.
Lentäjä-ässäksi mieleni minun tekevi
Sky Crawlers: Innocent Aces saattaa muodostua pidemmän päälle hiukan puuduttavaksi, mutta ainakin arvostelusessioiden aikana imu on säilynyt hienosti toteutetun ilmataistelun ansiosta. Vauhdista ja vaarallisista tilanteista ei ole puutetta. Ohjaus on toteutettu jokaisella osa-alueella mainiosti. Wiin ohjaimiin tottuneille on luvassa mukavaa ja palkitsevaa haastetta. Kunnollisen moninpelin (edes paikallisen) puuttuessa täysiä pisteitä ei voine antaa. Yksinpelinä Viattomien Ässien luotsaaminen on silti perin rattoisaa.
