Kaikkien tuntema sarjakuvasankari Spider-Man on seikkaillut ennestään jo muutamissa videopeleissä vanhemmilla konsoleilla, mutta nyt hittielokuvan myötä sarja siirtyi askeleen eteenpäin ja elokuvan nimeä kantava peli on julkaistu kaikille uutuuskonsoleille ja PC:lle.
Spider-Man: The Movien juoni on napattu suoraan elokuvasta ja peli käy läpi labrahämähäkin puremasta uusia voimia saaneen Peter Parkerin elämän. Harmittavasti juonen kerronta jää vähän puolitiehen ja monia melko olennaisia asioita jää pelaajalta pimentoon. Peli alkaa siitä kun voimiensa myötä vapaapainiareenoille siirtynyt Peter saa tietää enonsa murhasta ja vannoutuu taistelemaan rikollisuutta vastaan.
Spider-Manin maailmaan
Peli tarjoaa pelattavaksi yli 20 vaikeustasoltaan varsin vaihtelevaa tehtävää, joissa pelaaja pääsee mittelemään useiden tuttujen pahisten kanssa, hiippailemaan Oscorpin raskaasti vartioiduissa tiloissa ja tietenkin pelastamaan Peterin punatukkaisen ihastuksen kohteen, eli Mary Janen. Xbox-versio sisältää myös kaksi yksinoikeudella Xboxille tehtyä tehtävää, jotka keskittyvät niin ikään muilta alustoilta puuttuvan Kraven the Hunterin kukistamiseen. Aina suoritetun tehtävän jälkeen peli palkitsee pelaajaa pisteillä, joita tulee mm. tehtävän suorittamiseen kuluneesta ajasta ja taistelutyylistä. Pistetiliään pelaaja voi sitten käyttää erilaisten ekstrojen avaamiseen.
Kenttäsuunnittelu on kohtalaista, mutta parempaakin jälkeä olisi voitu saada aikaan hieman suuremmalla panostuksella. Ahtaat sisätilat tuntuvat harmittavan tylsiltä avariin ulkotiloihin verrattuna. Sisällä ei myöskään voi pahemmin poiketa ns. oikealta reitiltä, koska joko käytävät ovat hyvin putkimaisia tai sitten ovet ovat lukossa eikä Spider-Manin kaltainen supersankari pysty murtamaan edes haurasta puuovea. Peliympäristöjen kannalta parasta antia ovatkin ehdottomasti ulkotilat, joita tutkiskelee vaikkei muuta hauskaa pelistä löytäisikään. Kaupunkia vaivaa kuitenkin tietty kliinisyys ja palikkamaisuus, jonka takia New Yorkiksi sitä on hivenen hankala kuvitella laajasta liikkumavarasta ja korkeista pilvenpiirtäjistä huolimatta.
Hämppyreitä kolmannessa ulottuvuudessa
Visuaalisesti Spider-Man: The Movie on ihan mukiin menevä. Sisätilat ovat pääosin melko yksitoikkoisia ja köyhiä, mutta etenkin yöllä pilvenpiirtäjien välissä seikkaillessa peli näyttää parhaat puolensa. Alhaalla näkyvä liikenne ja suurkaupungin erilaiset valot tuovat mukavasti tunnelmaa. Tekstuurit ovat pääosin melko keskinkertaisia, mutta ne toimivat onneksi hyvin. Ainoat hieman yksityiskohtaisemmat tekstuurit löytyvät itse Spider-Manin puvusta, joka lähikuvissa näyttää kieltämättä hyvälle ja trikookankaasta on selvästi erotettavissa sille ominaisia kuvioita. Spider-Maniniin on muutenkin panostettu rittävästi ja sen liikkuminen on luonnollisen sulavaa. Muut hahmot eivät yllä aivan samalle tasolle, vaikka jotkut pääpahikset ovatkin ihan hyvin toteutettuja. Ruudunpäivitys pysyy lähes koko pelin ajan tasaisena, mutta joissain paikoissa kun taistelut ovat kiivaimmillaan ja ruudulla paukkuu samaan aikaan useita räjähdyksiä niin pientä hidastumista on havaittavissa. Onneksi tämä ei ehdi vaikuttaa pelattavuuteen millään lailla.
Äänipuolellakaan peli ei valitettavasti pääse parrasvaloihin. Hahmojen puheet toistavat pahasti itseään, eivätkä ääninäyttelijät eläydy kaikkiin tilanteisiin tosissaan. Treeniosiota vetävä Bruce Cambell, joka näytteli sivuroolin itse elokuvassa, tosin kertoo ajoittain ihan mukavaa läppää, mutta siihen se sitten jääkin. Erilaisia efektejäkään ei ole käytetty muuta kuin ne aivan välttämättömimmät räjähdysäänet yms. jättäen reilusti toivomisen varaa. Esimerkiksi kaupungilla lähemmäs katutasoa mentäessä kovaa kuuluvat ihmisten huudahdukset ovat lähinnä koomisia sillä liikenne ei pidä minkäänlaista mökkälää, vaikka todellisuudessa New Yorkin ruuhkat ovat kaikkea muuta kuin hiljaisia. Kokonaisuus on tälläkin osa-alueella varsin keskinkertaisen ja viimeistelemättömän oloinen.
Spider-Manin kontrollointi on tehty sopivan yksinkertaiseksi tarjoten kuitenkin riittävän monipuolisen katraan erilaisia liikkeitä. Xboxin padi sopii pelaamiseen hyvin ja peli tottelee pelaajan käskyjä lähes kaikissa tilanteissa ongelmitta. Seitin varassa liitely on todella helppoa, mutta korkeuden ja nopeuden tehokas hallinta vaatii hieman harjoittelua. Pienenä kosmetiikkavirheenä pitänee mainita, että seitit kiinnittyvät "sinne jonnekkin" ruudun ulkopuolella, mutta tämä tuskin ketään pahemmin häiritsee. Taisteluissa hämiksellä on käytössään joukko peruspotkuja ja -lyöntejä. Matkan varrella pelaaja voi kerätä itselleen uusia tehokkaampia comboja, joiden käyttö kuitenkin jää valitettavan vähäiseksi, sillä suurin osa vihulaisista kaatuu parilla potkulla tai lyönnillä. Seittiä tai heitettäviä esiteitä autonrenkaista kaasupulloihin voi myös käyttää apunaan taisteluissa mikäli tilanne käy tukalaksi. Pahiksien tekoäly on melko yksinkertaista, mutta tätä puutetta on paikattu usuttamalla niitä pelaajan kimppuun määrällisesti enemmän.
Huhuu, kuuleeko kamera?
Toiveet hyvästä lisenssipelistä romuttuvat lopullisesti kuitenkin todella ärsyttävään kameraan, jolle näyttää olevan tärkeämpää osoittaa kaikkialle muualle paitsi sinne minne pelaaja on menossa. Onneksi kameraa voi korjata oikealla tatilla, mutta kriittisessä paikassa tehdyt korjaukset voivat pahimmillaan herpaannuttaa keskittymisen ja viedä hämikseltä hengen. Ongelmaa pahentaa hivenen myös se, että kontrollit eivät toimi täysin loogisesti kameran mukana sitä käännellessä. Tästä saammekin sopivan oljenkorren pelin toiseen v-käyrää hyvin herkästi nostavaan ominaisuuteen. Spider-Man: The Movien tallennussysteemi nimittäin osaa etenkin loppupään vaikeimmissa tehtävissä suututtaa enemmän kuin tarpeeksi. Tallentaa voi vain tasojen välissä, eli jos menetät pelin aivan tehtävän viime metreillä niin peli pakottaa sinut kyseisen tehtävän alkuun. Siinä oli allekirjoittaneellakin pariin otteeseen mopo lähteä käsistä kun samaa tehtävää sai puurtaa kymmeniä kertoja ennen kuin keksi ratkaisun päästä jatkamaan.
Mitä jäi käteen?
Pelistä löytyy mukavasti pelattavaa, bonuksien ansiosta hyvä uudelleenpelaamisarvo ja Spider-Man, mutta onko se siltikään hintansa väärtti? Loppujen lopuksi Spider-Man: The Movie jätti itsestään hyvin epätasaisen kuvan. Sinänsä ihan potentiaalinen peli on valitettavasti pilattu pelityypin pahimmilla kliseillä, eikä tuotosta uskalla suositella varauksetta muuta kuin sarjan vannoutuneimmille faneille.
